Disneyland Pariisi, lokakuu 2018, kolmas päivä, Pariisi

Kolmantena päivänä, lauantaina olimme liikkeessä aikaisin aamulla. Pakkasimme yhteen reppuun kameran, powerbankit, pikkulaukkuun kännykät, rahat sekä etukäteen ostetut Eiffel-torniliput. Otimme aamupalan jälkeen suunnaksemme läheisen juna-aseman. Ostimme kaikille yhden päivän turistiliput aseman neuvonnasta ja painuimme junan kyytiin. Matkasimme sieltä RER A-junalla kohti keskustaa ja Etoilen pysäkkiä. Olimme käyttäneet kyseistä junaa jo edellisreissulla joten junamatkaa ei tarvinnut etukäteen stressata. Pysäkiltä nousimme maanpinnalle juuri parahiksi nähdäksemme Riemukaaren edessämme.

Riemukaari Etoilen metropysäkiltä maan pinnalle noustessa.

Riemukaaren kohtaamista olin odottanut viime reissustamme asti. Viime reissulla emme miehen kanssa käyneet Riemukaarella, ajattelimme ettemme ehdi kun oli muitakin paikkoja käytävänä, ja kun myöhemmin tajuttiin että se olisi ollut ihan siinä yläpuolellamme vaihtaessamme junasta metroon ja toisinpäin niin päätettiin että ensi kerralla käymme myös Riemukaarella. Riemukaari näkyy ihan suoraan edessäsi kun nouset metro-ja junatunnelista ylös katutasolle. Paikalla oli tietysti muutama muukin turisti heti aamulla ihmettelemässä Riemukaarta, nappasimme muutamia kuvia ja lähdimme etsimään mistä pääsisimme liikenneympyrän keskellä sijaitsevan kaaren juurelle vievälle tunnelille. Kulku kaarelle tapahtuu autoja vilisevän liikenneympyrän alta. Emme olleet ostaneet lippuja etukäteen joten liityimme jo pituutta kasvaneeseen lipunmyynti jonoon jatkoksi. Eipä siinä onneksi kauaa lippuja tarvinnut jonotella. Jos olet 26 vuotias tai alle Eu-kansalainen pääset Riemukaarelle ilmaiseksi passia vilauttamalla. Muuten vierailusta joutuu maksamaan 12€/hlö. Viime reissulla mies olisi vielä päässyt ilmaiseksi mutta joutui tällä reissulla maksumieheksi.

Turistina Riemukaarella

Liput saatuamme nousimme takaisin maanpinnalle ja muiden turistien kanssa kiertelimme Riemukaarta ympäri ja kuvasimme kukin tahoillamme kaarta kuin paremmatkin turistit. Kuvien jälkeen liityimme jonoon ovelle josta kierreportaita pitkin noustiin ylös sisään ja sieltä toisia portaita ylös näköalatasanteelle. Tasanteelta näkyi hienosti ympäröivä Pariisi. Ihmettelimme ympäröivää maisemaa joka suunnasta jonka jälkeen otettiin hieman lisää kuvia ja lähdettiin valumaan takaisin alaspäin pysähtyen sisällä olevaan matkamuistomyymälään tietysti tekemään hieman ostoksia. Mukaan tarttui Pariisi-aiheisia muistilappuja sekä kummitädille keittiöpyyhe johon on piirretty mm. Eiffel-torni ja Riemukaari, lisäksi ostin kolikkoautomaatista itselleni ja kummipojalle kultaiset Riemukaari-kolikot, 2€/kpl. Poistuessamme Riemukaarelta lipunmyyntijono oli ainakin kaksinkertaistunut pituudeltaan eli emme turhaan olleet matkassa heti aamusta.

Kummipoika ihmettelee Riemukaarta

Riemukaari ylitti odotukseni ja oli kyllä omasta mielestäni vierailemisen arvoinen paikka. Täälä kävisin uudelleenkin, olisi hienoa nähdä Riemukaari ja sen päältä kaupunki auringon laskiessa. Yritin ylipuhua miestä että olisimme käyneet Riemukaarella vasta illalla takaisinpäin Disneylle mentäessä mutta hän halusi kaupungista pois ennen pimeää. Olin aina kuvitellut Riemukaaren jotankin pienemmäksi kuvien perusteella mutta kun tätä yllä olevaa kuvaa katsoo niin suurihan tuo on!

La Grande Arche, vähän modernimpi riemukaari kuvassa keskellä

Riemukaaren jälkeen otimme suunnaksemme Champs Elyseellä sijaitsevan Disney Storen liikkeen. Kävelimme auringon paisteessa kadun toiseen päähän asti. Itse liikkeestä ei tainnut tullut otettua yhtään kuvaa, paikalla oli muitakin ihmisiä lähes tungokseen asti, joten vierailumme ei kestänyt kovin kauan. Ostin liikkeestä Paris-aiheisen juomapullon sekä muovisen Kippo-mukin. Viime reissulla ihastuin kyseiseen mukiin mutta en malttanut ostaa mukia vaikkai se kallis ollutkaan ja kotona sitä sitten harmittelin. Disneylandissa yritin etsiä Kippoa joka paikasta mutta kyseistä muovista mallia ei kaupoissa enää näkynyt. Onneksi Kippo löytyi kaupungilta. Kassalla cast member kysyi halusinko ostaa ostoksilleni kassin ja halusinhan minä, valitsin ihanan Ranska-aiheisen ostoskassin ostoksilleni vaikka ostokset olisivat mahtuneet sellaisenaan reppuun tai hieman pienempäänkin ostoskassiin. Näistä ostoksista lisää ehkä myöhemmin.

Muutama muukin oli eksynyt aukiolle ihmettelemään Rautarouvaa

Turistina maailmalla

Kauppareissun jälkeen kävelimme takaisin Riemukaarelle ja hyppäsimme Etoilen pysäkiltä metroon joka vei meidät Trocaderolle ja kohti Eiffel-tornia. Olisimme voineet hypätä metron kyytiin myös DisneyStoren läheltä, mutta kaupunkia oli kiva katsella jalkaisin edes tämän verran. Hyppäsimme metrosta ulos ja lähdimme saavuttamaan Eiffeliä. Kuvasimme aukiolla tietysti kuin turistit sekä itseämme että tornia niin yhdessä kuin erikseen. Pääsimme tornin juurelle ja turvatarkastuksen läpi hieman ennen kahta. Meillä oli liput toisen kerroksen hissille klo 14.30. Reilun vuoden takaisesta ensimmäisestä kerrasta jonotus hisseille oli hieman muuttunut. Tällä kertaa ennen hissejä olevalle turvatarkastukselle vievälle jonolle oli oma jononsa johon otettiin sisään tietyn aikavälin lipun ostaneet kerralla. Paikalle päästyämme jonoon otettiin klo 14.00 olevat lippuvaraukset, tämä jono oli onneksi jo loppumassa ja pian työntekijä kävi vaihtamassa jonoon 14.30, eli meidän lippuvarauksen ajan ja pääsimme heti jonon alkupäähän. Sitten saimmekin jonottaa ja odottaa. Ensin jonotimme tässä jonossa, seuraavaksi jonossa joka vei metallipaljastimien ja reppuskannereiden läpi itse hissille ja toisen kerroksen läpi kiertävässä jonossa ylimmäiselle tasanteelle johtavalle jonolle. Olimme ostaneet liput etukäteen suoraan kolmannelle kerrokselle joten meidän ei tarvinnut erikseen tällä kertaa ostaa lippuja ylätasanteelle. Päivä oli erityisen lämmin ja jonottaessa ei aina päässyt varjoon, onneksi olimme varanneet mukaamme lippikset joten säästyimme auringon pistoksilta. Viime kerralla vierailun aikaan sää oli pilvinen ja sateinen, joten tällä kertaa näimme ylhäältä kirkkaassa säässä paljon pitemmällle.

Pariisi

Riemukaari, tästä kuvasta hahmottaa miten iso rakennus oikeasti on!

Jonotimme tietysti myös alaspäin mennessämme ensin pääsyä ylimmän, kolmannen kerroksen hisseiltä toiselle sekä sieltä ensimmäiselle kerrokselle vievälle hissille. Jäimme ensimmäiselle kerrokselle koska toisen kerroksen maisemat olimme jo ehtineet nähdä jonottaessamme ylimmäiseen kerrokseen menevässä hissijonossa. Kiertelimme ensimmäisen kerroksen matkamuistomyymälän josta kummipoika osti itselleen t-paidan, minä kultaisen Eiffel-torni kolikon ja mies kaverilleen tuliaisena I <3 Paris -kondomin. Ostoksien jälkeen jatkoimme jonottamista ensimmäisen kerroksen hissillä alaspäin. Kun hissi vihdoin pysähtyi, hissiin olisi mahtunut meistä 2/3 joten tuumasimme että olemme jonottaneet tänään täälä tarpeeksi ja otimme vieressä olevat rappusen alas emmekä jääneet odottamaan uutta hissiä. Eiffel-tornista jäi mielettömien maisemien lisäksi päällimmäisenä mieleen jonottaminen ja koko reissumme kestikin jonottamisen takia 3 tuntia! Tämän jälkeen en välttämättä hingu kolmatta kertaa Eiffeliin, paitsi jos saamme ylipuhuttua veljen nuoremman pojan mukaan vastaavalle mukaan niin häntähän on tietenkin pakko päästä viemään Eiffel-torniin.

Eiffel-tornilta jatkoimme matkaa takaisin Disneylandille ottaen suunnaksemme Bir Hakemin metroaseman josta hyppäsimme Etoilelle vievän metron kyytiin jossa vaihdoimme RER A-junaan. Linja oli siis sama millä tulimme Eiffel-tornille mutta Bir Hakemin pysäkki on Trocaderon jälkeen. Molemmille pysäkeille on lyhyt kävelymatka Eiffeliltä. Suurimmassa osassa Pariisi-oppaita mitä olen lukenut sanotaan että matkustaessa Eiffel-tornille jää kyytistä Bir Hakemin asemalla mutta itse suosittelen tuota Trocaderoa näkymän takia. Tämän vinkin meille antoin ensimmäisellä reissulla turistipisteen työntekijä Disneylandilla. Olimme alunperin suunnitelleet että käymme sunnuntaina Disneyn läheisessä ostoskeskuksessa mutta päätimmekin piipahtaa ostoksilla lauantaina koska meillä oli paikallisliikenteen liput jo valmiina ostettuna koko päiväksi. Jäimmekin siis pois Val de Europen asemalla ja suuntasimme pienen harharetken jälkeen ostokseskukseen. Kävimme nopean kierroksen Primarkissa, miesväki alkoi olla jo aika kiukkuinen kun emme olleet syöneet koko päivänä joten juoksimme kaupan läpi ja poistuimme tyhjin käsin. Sen verran ehdimme kiertää muita kauppoja että ostin kotiin jääneelle veljen pojalle kaksi ruutupaitaa, toinen tuliaisiksi ja toinen synttärilahjaksi marraskuulle. Nuori herra on ihastunut flanellisiin ruutupaitoihin ja vuosien saatossa olen ostanut jo useamman tuliaisiksi ja lahjaksi kun nuori herra kasvaa ulos vanhoista paidoista. Mies shoppaili itselleen reissulta uuden rannekellon. Nopean ostoskeskusreissun jälkeen hyppäsimme takaisin junaan ja huristelimme seuraavalle pysäkille takaisin Disneylle.

Olimme kotona etukäteen katsoneet että haluaisimme käydä syömässä Disney Villagen Billy Bob's Coyntry Western Saloon yläkerrassa olevassa Tex-mex buffetissa. Okei, minä olin katsonut ja minä olin päättänyt että haluan tuonne syömään. Muut seurasivat kiltisti perässä. Olimme olleet matkalla aamupalalla, joten suuntasimme hyvin näkäisinä, väsyneinä ja osalla jo nälkäkiukun vaivatessa ravintolan ovelle. Emme tietenkään olleet tehneet etukäteen pöytävarausta joten jouduimme odottamaan ennen kuin pääsimme sisälle ravintolaan. Lopulta kuitenkin pääsimme yläkertaan ja kun edessämme ollut noin 10 hengen espanjalaisseurue oli saatu ohjattua vapaaseen pöytään oli vihdoin meidän vuoromme. Kiitollisina istuimme pöytäämme, emme olisi varmaan kukaan jaksaneet enää seistä yhtään kauempaa.

Ruoka oli paikassa saman tyylistä kuin Billy Bob's Lännen showssa tarjoiltu ruoka. Täältä löytyi ribsejä, texmex-ruokaa, tortillanaksuja, salaatteja yms. Lisäksi tarjolla oli jälkiruokapöytä täynnä herkkuja. Täältä minäkin löysin syötävää itselleni ja täälä voisin vierailla ruokailemassa toisenkin kerran. Paikka oli mukavan viihtyisä vaikka olikin tupaten täynnä ja ruokailevista ihmisistä muodostui aika kova hälinä. Paikan alakerrassa olisi ollut Pub jonka listalta olisi myös ilmeisesti saanut jonkun verran syötävää ja tähän pubiin olisi itsekin ollut mukava tutustua hieman paremmpin, vaikutti juuri sellaiselta josta itse pitäisin, mukavan rennolta. Emme kuitenkaan jääneet ruokailun jälkeen pubiin notkumaan vaan suuntasimme väsyneinä nukkumaan. Ilmeisesti olimme olleet myös niin nälkäisiä ettei ruokapaikasta ole tullut otettua yhden yhtäkään kuvaa.

Päivän parasta antia oli ehdottomasti mielestäni Riemukaari. Vaikka et nousisikaan Riemukaaren päälle, on kaari näkemisen arvoinen minusta ihan maan tasaltakin, mutta kaaren päältä maisemat olivat mahtavat ja Eiffel-tornin näit hienosti nousevan kaupungin keskeltä. Meidän päiväämme ei kauheasti kaupungissa kiertelyä sisältynyt, joten olisi vielä myöhemmin mukava palata kaupunkiin niin että pääsisi vain kiertelemään paikkoja ja kulkemaan katuja. Tällä kertaa en tuntenut oloa kaupungilla niin turvattomaksi kuin ensimmäisellä kerralla, jolloin Eiffel-tornin alueesta jäikin itselle vähän sekavat fiilikset armeijan pyssymiehien ja krääsäkauppiaiden takia. Oli heitä tälläkin kertaa mutta nyt osasin niihin jo varautua.

Tätä kirjoittaessa on jäänyt harmittamaan ettemme käyneet kummallakaan kerralla kaupungissa vieraillessa Notre-Damen katedraalissa jonka tuli tuhosi osittain tänä keväänä tulipalossa. Paikka olisi varmasti ollut todella hieno ja vaikuttava sisältä. Onneksi rakennuksesta säilyi tulipalossa kuitenkin paljon, joten ensikerralla täytyy ottaa suunnaksi nuo rauniot vaikkei sisälle katedraaliin varmasti pääsekkään turvallisuussyistä moneen vuoteen.