Disneyland Pariisi, lokakuu 2023, neljäs päivä

Heräsin neljänteen ja viimeiseen Disney-päivääni seitsemän aikaan. Olin onnistunut reissun aikana varaamaan DLP sovelluksesta viimeiselle aamulle hahmoaamupalan puistosta klo 8:15 kattaukseen, joten aamulla ei ollut aikaa jäädä makoilemaan sänkyyn jos meinasi ehtiä Mikki Hiiren kanssa aamupalalle. Pomppasin ylös sängystä, pakkasin viimeiset tavarani reppuun ja osan vielä kangaskassiin päivän ajaksi. Hotellilla on ilmainen säilytysmatkatavaroille puistopäivän ajaksi mutta kannoin tavaroitani mukanani koko päivän. Reppu oli jo tullut aika täyteen ja painavaksi vaikka isoja ostoksia en ollutkaan tehnyt. 

Päivä valkeni harmaana ja sumuisena, pientä tihkua sateli. Suunnistin hotellihuoneesta oikoreittiä Villagen turvatarkastukseen heti kahdeksaksi kun Village aukesi ja siitä pikakävelyllä puiston portille odottamaan sisäänpääsyä puistoon. Portit aukeaa hieman ennen ensimmäistä kattausaikaa että aamiaisvieraat ehtivät kävellä rauhassa ravintolaan koska se ei ole ihan heti porttien vieressä. Pääsin puistonporteilla jonoon ensimmäisenä mutta viereisestä portista joku toinen ehti sisälle ennen mua, joten en todistettavasti ihan ensimmäinen asiakas ollut puistossa sinä päivänä mutta toisena. 

Kävelin ensimmäisenä linnan aukiolle ottamaan kuvia tyhjästä linnasta ja itsestäni. Rohkenin pyytää yksiltä pojilta jos he voisivat ottaa Polaroid-kameralla kuvan minusta ja linnasta. Lupasin ottaa kuvat myös heille kameralla koska mulla oli vielä kamerassa jäljellä mustavalkofilmiä. Harmi vaan ettei mun omasta kuvastani tullut kovin hyvä, joten toivottavasti poikien kuvat onnistui vähän paremmin. Asetuttiin peräkkäin jonoon ravintolan ovelle ja saatiin poikien kanssa vielä vierekkäiset pöydätkin ruokailun ajaksi. Otin kuvia myös järkkärikameralla, mutta olis varmaan siinä aamusilmillä pitänyt vähän säätää kameran valotuksia enemmän koska jokainen kuva on aika tumma, ja itellä ei oo tällä hetkellä kuvankäsittelyohjelmaa jolla niitä muokata, joten mennään näillä kunnes tulee seuraava mahdollisuus kuvata linnaa aamulla.

Hahmoaamupalan hinta oli aikuiselta 50€, mikä on kieltämättä kyllä aika kova hinta aamupalasta. Aamiaisella on tarjolla samoja ruokia mitä on Disney-hotellien aamupalalla, jonka saat puolet halvemmalla, helmikuussa 2023 maksoin 24€ hotellin aamupalasta paikan päällä ostettuna, mutta hotellin aamupalalla ei siis ole näitä hahmoja, joten sen takia tämä on kalliimpi. Kovimmat puistofanit varaa tämän ensimmäisen kattausajan vain sen takia, että saisivat kuvan itsestään tyhjän linnan edessä koska ne muutamat minuutit ennen kattausajan alkua on käytännössä ainoat kun siihen on mahdollisuus sillä muina aikoina linnan edusta on täynnä ihmisiä. Myönnän, tämä oli myös mun takaa-ajatus tälläkin reissulla!

Aamiaisella oli samat hahmot kuin helmikuussakin, joten uusia hahmoja en tavannut tällä kertaa. Eikä Mikki Hiiri ollut nytkään aamupalalla mikä on vähän harmi mutta hänellä on edustustehtäviä samaan aikaan muualla puistossa. Käytin kuvaamisessa järkkärikameran sarjakuvatoimintoa ja rajasin kuvat just siltä etäisyydeltä mihin oma käsivarsi antoi mittaa, eli ei kovin kauaksi. Osassa kuvassa saattois siis olla mielenkiintoinen tarkennuspiste mutta en viitsinyt vaivata viereisen pöydän poikia ottamaan kuvia minusta kun olin yksin. Joten suosittelen näitä hahmoruokailuja kaverin kanssa tai sitten vaan rohkeasti kysymään jokaisen hahmon kohdalla viereisestä pöydästä jotain kuvaamaan. Kapteeni Koukku ohitti törkeästi mun pöydän enkä päässyt hänen kanssaan tällä kertaa yhteiskuvaan mutta sain silti hänestä jonkun kuvan napattua muistoksi.

Söin aamupalalla taas varmaan 5 sämpylää koska ne on niin hyviä. Mun taktiikkana on, että aamupalalla syödään koko rahan edestä ettei tarvitse heti olla syömässä lounasta. Tämä aamupala on sen verran arvokas että tuli istuttua vähän pidempään ja syötyä tavallista enemmän mitä aamuisin normaalisti kotona. Puuroa tältä aamupalalta ei saa ja se vähän harmittaa, mutta lähes tulkoon kaikkea muuta onkin sitten valikoimassa ja vapaasti haettavissa lisää useammankin kerran. Aamulla on useampi kattausaika peräkkäin, joten ihan älyttömän kauaa täällä ei kuitenkaan ole aikaa istua kun seuraavat jo tulevat ja sama hahmorumba (nimikirjoitukset ja yhteiskuvat) alkaa uudelleen. Aikamoinen rutistus tämä on työntekijöillekin vetää joka aamu pari settiä näitä läpi!

Frontieslandin Halloween koriste

Kuvauskehys ravintolan luona

Sano muikku!

Aamiaisen jälkeen lähdin kiertelemään puistoa. Tärkeimpänä ajatuksena oli vielä ehtiä viimeisenä päivänä Tikun ja Takun luo ennen kuin pitäisi palata kotiin. Heidän tapaamisaikansa alkoi kuitenkin vasta vähän myöhemmin, enkä viitsinyt mennä paikalle jonottamaan lähes kahdeksi tunniksi tapaamisen alkua joten ehdin rauhassa kiertää puistoa ja ottaa parit kuvat Cowboy Cookoutin luota bongaamistani kuvauskehyksistä. Kokeilin myös kameran itselaukaisutoimintaa ja niimpä sitten tyhjässä puiston osassa asettelin kameran pöydälle jotenkin sinne päin osoittamaan ja kipitin paikalleni kehyksiin ja toivoin ehtiväni asetetussa ajassa ja tarkennus olisi edes jotenkin siedettävä. En uskaltaisi jättää mun kameraa tuolla normaalisti mihinkään pöydälle itselaukaukselle hetkeksikään mutta tuolla osassa puistoa ei sinä hetkenä ollut yhtään ristin sielua mun lisäksi. Aika jännä kokemus kyllä olla jossain päin noin isoa ja vilkasta puistoa kun yleensä siellä on joka paikassa ihmisiä ja väkeä ja nyt sain kulkea tuola osassa puistoa yksin. Toki tuo on sellainen osa, ettei sielä ole mitään laitetta vaan ravintola, teatteri sekä junapysäkki, jolla ei puistoa kiertävä juna tainnut reissun aikana edes pysähtyä, joten ihmiset eivät sielä muutenkaan parveile kauheasti.

Älä jätä Mikki roikkuun!

<3 

Aamulla ei ollut oikein semmoinen olo että olisin halunnut mennä käymään jossain laitteessa, joten siinä kierrellessäni päätin ensin mennä tapaamaan Mikki Hiirtä hänen talolleen koska siellä oli kohta tapaamiset alkamassa. Olin talon edessä jonossa noin 20 minuuttia ennen aukeamista ja vaikka jono ei siinä vaiheessa näyttänyt olevan pitkä niin ovien avaamisen jälkeen jouduin kyllä odottelemaan kauan sisällä koska ennen minua olevat seurueet olivat isoja ja sivusta tuli koko ajan muita seurueita priority-passilla ohi. Kun sitten vihdoin pääsin Mikkiä tapaamaan, ei itse tapaaminen edes kestänyt kauan kun kerta olin yksin. Muutamat kuvat ja sitten teinkin jo tilaa seuraavalle. Photopass-kuvaaja otti tapaamisesta kuvat kortilleni, joten pääsin niitä myöhemmin sieltä katsomaan. Koska itse tapaaminen oli niin lyhyt, niin siinä kyllä mietin, että onko tuossa yksin jonottamisessa edes järkeä. Isommalla porukalla tuo tapaaminenkin kestäisi kauemmin ja moni ottaakin monta kuvaa Mikin kanssa erilaisilla kokoonpanoilla, joten heille ehkä jonottaminen on enemmän vaivan arvoista. Photopass-kuvissa minulla oli lähes kaikissa silmät kiinni, joten vähän harmittaa tämä tapaaminen etten saanut kunnollisia kuvia muistoksi. Onneksi edelliseltä reissulta on kuitenkin hyvät kuvat, joten selviän asian kanssa.

Tiku <3

Taku halusi lähikuvaan!

Taku istui penkillä istuneen tytön viereen. Olen vain tuhannen pähkinän verran kateellinen!

Taku palaamassa tauolta työn touhuun

Tapaamisen jälkeen suuntasin Tikun ja Takun jonoon. Se ei ollut kovin pitkä mutta kyllä siinäkin taas oma aikansa meni kun odotin omaa vuoroani tapaamiseen. Jonottamisen aikana pojat kävivät lyhyellä tauolla ja sain heistä aika hauskoja kuvia ohi kävellessään. 

Valmistautumassa poikien tapaamiseen!

Taku ja Tiku

Polaroid-kuvan ottoa

Taku peittää paidastani Tikun kuvan!

Pelottava poseeraus!

Paras hali ikinä!

Kun lopulta oli minun vuoroni, oli tapaaminen aika kaaosmainen mutta niin ihana ja se kesti pitempään kuin muut hahmotapaamiseni koskaan. Aluksi otettiin poikien kanssa polaroid-kameralla yhteiskuva ja taas mun Minni-korvat lähtivät toisen matkaan heti alkumetreillä! Pojat olivat vähän pettyneitä kun kuva ei tullutkaan heti näkyviin mutta sitten he huomasivat t-paitani jossa on heidän kuvansa ja siitä heille vasta riemu repesi! Vuorotellen peiteltiin toisen kuvaa paidasta että oma kuva vain näkyisi. Oon niin super onnellinen että photopass-kuvaaja otti näistä hetkistä kuvia kun ei mulla ollut kaveria mukana kuvaamaan tapaamista. Otettiin myös muutama samanlainen poserauskuva mitä ensimmäisen päivän tapaamisellakin. Olin jo lähdössä pois ja antamassa muille tilaa tapaamiseen kun lopuksi photopass-kuvaaja vielä muistutti polaroid-kuvasta ja katsottiin sitä poikien kanssa. Olin jo siinä härdellissä unohtanut koko kuvan! Tämä oli niin paras tapaaminen ikinä ja tuun varmasti tämän muistamaan aina.

Polaroid-kuva tapaamisesta

Ihan häkeltyneenä tästä kaikesta ja maailman onnellisempana olentona lähdin tästä tapaamisesta haahuilemaan puistoa eteenpäin. Olin somesta nähnyt jonkun päivityksen että Aku saattaisi olla paikassa jossa viime reissulla näin Tikun ja Takun ja kävinkin siellä mutta ei siellä ketään näkynyt. Niimpä istuin penkille päivittämään instaa heti Tiku ja Taku tapaamisesta, järjestämään reppuani ja ajatuksiani Tikun ja Takun jäljiltä. Penkkini oli Indiana Jones-vuoristoradan sisäänkäynnin lähellä, laite oli ollut suljettuna pitemmän aikaa ja edellispäivinä Dave oli asiaa harmitellut koska olisi halunnut käydä laitteessa. Castmember seisoi siinä lähelläni ja käännytteli ihmisiä ja kertoi heille että iltapäivällä todennäköisesti avataan laite. Että niin lähellä oli toteutua Daven toive päästä laitteeseen että yhdestä päivästä jäi kiinni! Ite oon käynyt kyseisessä laitteessa meidän ekalla reissulla 2017 ja laite yllätti menemällä yhtäkkiä pääalaspäin, ajateltiin et kiva pikku vuoristorata-ajelu tähän kohtaan mutta se heittikin ympäri, joten ihan kiva olisi ollut päästä kyllä taas kokemaan tuo laite.

Tästä lähdettyäni kävin nappaamassa pari kuvaa Stichistä joka oli linnan aukion reunalla olevalla tapaamispaikalla. En mennyt jonoon koska jono oli tosi pitkä ja taisi olla juuri sulkeutumassa kun kello alkoi olla jo iltapäivän puolella. Nappasin pari kuvaa vain sivusta niin ettei muita ihmisiä näkyisi että saisin tänne blogiin kuvan muistoksi. En itse niin piittaa Stichistä, oon katsonut varmaan vain sen ensimmäisen elokuvan mutta ranskalaiset ilmeisesti rakastaa sitä koska hän on lähes aina puistossa tavattavissa ja useampaakin myyntituotetta hänen kuvallaan löytyy puiston myymälöistä. Tarvisi varmaan sivistää itseään katsomalla ne elokuvat. Taustalla oli kiva halloween somiste, mutta en tietenkään ollut tajunnut napata kuvaa niin että se olisi näkynyt kuvassa kunnolla. Tää paikka oli illalla Stichin tapaamisen jälkeen vapaasti käytettävissä, eli tästä oli siirretty köysiaidat ja varjot sivuun. Näinkin jonain iltana kun porukka oli kuvaamassa toisiaan tuossa lavasteessa, joten jos haluut ottaa kivoja kuvia niin kannattaa hyödyntää näitä hahmojen tapaamispaikkojen lavasteita silloin kun hahmot ei oo enää paikalla.

Disneyland hotel

Yritin varjostaa aurinkoa Minni-korvilla, siksi ne on ihan otsalla

hotellin edustalla oleva suihkulähde

Disneyland Hotel, ei edes koko komeudessaan koska ei mahtunut kuvaan kokonaan kerralla

Kello alkoi olla sen verran paljon että bussin lähtöön oli enää muutama tunti joten lähdin kävelemään hotellille päin koska hyppäsin bussin kyytiin sieltä. Todennäköisesti olisin voinut hypätä myös Disneyland hotellin pysäkiltä mutta kävelin vielä omalle hotellilleni. Muutaman kuvan nappasin itsestäni Disneyland hotellin edessä ja samalla viestittelin kotiin että täällä on kirkasta ja yritin pitää Minni-korvia aurinkovarjona. Ne ei oikein ollut kovin kätevät siihen tehtävään koska valuivat koko ajan alemmas ja tippuivat jatkuvasti. Mulla oli sen verran aikaa että ehdin kipaista Villagessa vielä World of Disneyssä ostamassa viimeiset tuliaiset. Mitään isoa en pystynyt ostamaan koska reppuni oli jo lähes ammuttuna täyteen. Mukaan lähti joulukoriste, kaksi avain/pinssinauhaa, pinssi sekä Tiku ja Taku-kangasmerkki. Tuon kangasmerkin osalta mulla olisi suunnitelmissa kutoa villatakki johon tuon merkin sitten laittaisin mutta tällä hetkellä se on edelleen suunnitteluasteella ja ToDo-listan hännillä, tulee siis varmasti hyvä kun on näin kauan jo suunniteltu!

Toimii vähän huonosti aurinkolippana!

Kipaisin vielä Lego Storessa ostamassa kotiin tuliaiseksi miehelle (lue: itselleni) legokukkia. Paketti ei ollu kovin iso mutta jouduin avaamaan sen että sain paketin sisällä olevat pussit sullottua repun sisälle jääneisiin pieniin koloihin että sain kaiken mahtumaan ja vetoketjut kiinni. Hotellilla ehdin käydä vielä vessassa ja istua hetken aurinkoterassilla ennen kuin piti siirryin hotellin etupuolella olevalle Magical Shuttlen bussipysäkille. Bussi ei ollut kovinkaan täynnä, joten tilaa oli ihan mukavasti istua ja körötellä lentokentälle. Charles de Gaullen kentällä Disneybussi jättää samaan paikkaan mistä muutamaa päivää aikaisemmin lähtikin, joten tiedossa oli taas pitkä kävely läpi terminaalin kohti turvatarkastusta. Koska mulla ei ollut mukana matkalaukkua mun ei tarvinnut kävellä ihan kokonaan toiseen päähän terminaalirakennusta, mistä siis löytyy Finnairin lentojen bag drop-sijaitsee, vaan sain jo hieman ennen sitä nousta portaat ylös toiseen kerrokseen ja turvatarkastukseen. Matka on oikeesti tosi pitkä, niin kannattaa varata siihen reilusti aikaa että ehtii viedä laukut bag dropiin, mulla meni tälläkin kertaa matkaan varmasti se vartti ja jos mukana on pienempiä matkalaisia ja raahattavia laukkuja niin varaa enemmän aikaa.

Tarkastus meni tällä kertaa ihan sujuvasti, mun reppu ohjattiin läpivalaisun jälkeen vielä toiselle linjalla mutta sain sen takaisin itselleni ilman että sitä edes avattiin tai mitään kyseltiin. En tiedä punnitsivatko sen vielä ja tarkistivat onko sallittujen painojen rajoissa vai mikä oli homman nimi mutta onneksi ei tarvinnut kommunikoida virkailijoiden kanssa koska en ehkä olis siitä selvinnyt mun kielitaitoni kanssa. Reppu kyllä painoi sen verran paljon, etten oo ihan varma olinko jo tuplannut sallitun 8kg matkustamoon otettavan käsimatkatavaran painorajat, hups!

Turvatarkastuksen jälkeen kävin hakemassa kahvilasta itselleni pitaleivän ja myymälästä juomista. Söin siinä lentoa odotellessa. Olin tehnyt itselleni lennolle check in jo heti sen auettua edellispäivänä ja valinnut siinä paikkani ilmaisten paikkojen joukosta mutta huomasin siinä syödessäni että mun paikkaa koneessa olikin vaihdettu. Niinpä sitten sain vielä lähtöportilla paperilipukkeen missä oli tämä uusi paikka merkittynä. Tämän paikan vaihdon takia istuin lennolla keskipenkillä tuijottaen koko matkan bisnesluokkaa ja tavallisia pulliaisia erottavaa verhoa. Olin valinnut ikkunapaikan aikaisemmin, joten kyllä ärsytti kun ei voinut katsella ikkunasta ulos. Lento Helsinkiin meni hyvin, nukuin suurimman osan lennosta koska aikaiset aamut ja myöhäiset nukkumaan menot oli tuottanut vähän univelkaa. Vähän ennen laskeutumista kaivelin edessä olevan penkin alta mun limsapulloa repun sivutaskusta ja huomasin, että pullon korkki oli vuotanut ja kastellut mun repun toisen sivun ja selkäosan sekä koneen lattian. Että kiitos vaan niille neropateille jotka keksi että kaikissa pulloissa pitää olla typerä irtoamaton korkki joita ei saa kunnolla paikoilleen ja kiinni, vaan ne menee helposti väärille urille kun yrität sulkea ja sitten käy näin! 

Koneesta noustessa meinasin laittaa repun selkääni mutta repun selkäosakin oli ihan märkä niin jouduin kantaa repun käsissäni ulos koneesta ja koko matkan saapumisportilta jatkolennon portille joka tietysti sijaitsi kirjaimellisesti ihan toisessa päässä Helsinki-Vantaan terminaalia, portti taisi olla numero 6 ja kaikki sitä pienemmät portit lähtivät samasta odotusaulasta. Saapumisporttikin taisi olla viimeinen mahdollinen mikä Schengen-maiden porteista oli käytössä, tai siltä se kävely ainakin tuntui. Voin kertoa että oli ihan turha käsitreeni kantaa reppua sylissä koko sen matkan ja olisin mieluummin ottanut kuivan repun ja kantanut sitä selässäni mutta en viitsinyt kastella paidan/takin selkämystä. Mulla oli noin tunti vaihtoaikaa ennen jatkolentoa ja Vaasan lennon lähtöportille ehdin painavasta kuormastani huolimatta kuitenkin ihan hyvissä ajoin ja jäi aikaa vielä odotteluunkin ja yritykselle kuivata vessassa repun selkämystä.

Vaasan lento kestää alle tunnin ja se menikin todella nopeasti. Silmät kun ummisti niin ihan hetken kuluttua oltiinkin jo laskeutumassa kentälle. Vaasan päässä ei tarvinnut tietenkään jäädä odottelemaan matkatavaroita vaan sain kävellä suoraan ulos autoon jossa mieheni odotti minua ja lähdettiin ajamaan kohti kotia ja omaa sänkyä.

Oon kirjoitellut tätä postausta pitemmän aikaa, aloittanut reissun jälkeen mutta nyt vasta viimmeistellyt tämän ja reissusta on kulunut jo kohta 9kk. Mieli tekisi jo lähteä seuraavalle Disney-reissulle. Oon vähän mieheltä salaa ja julki käynyt katsomassa reissujen hintoja ja lentoja koko tämän ajan enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Mulla on ollut töissä pitkään tosi raskasta ja yritän perustella miehelleni, että sen takia ansaitsisin uuden reissun. Mun mielestä paras lähtöpäivä reissulle olisi aina kyseinen päivä, tai vähintäänkin seuraava päivä kun sitä hänelle ehdotan. En tiedän oonko saanut häntä vakuutettua yhtään asiasta. Hänen mielestä paikka alkaa olla jo aika nähty mutta mä oon tietysti eri mieltä. En oo käynyt vielä kertaakaan siellä esim. huhtikuussa, toukokuussa, kesäkuussa, heinäkuussa, elokuussa, syyskuussa tai joulukuussa! Joten siinähän on jo aika monta hyvää syytä vielä käydä uudelleen ;) Meillä on suunnitelmissa vuodelle 2025 reissu Pariisiin ja siihen samaan reissuun yritän saada ympättyä myös Disney-reissun pariksi yöksi reissun loppupuolelle. Mutta sitä ennen haaveilen aktiivisesti vielä reissusta tämän vuoden puolelle, mutta aika näyttää. Olisko sielä ruudun toisella puolella innokkaita matkakavereita?

Odotan jo kovasti että Studioiden puolelle aukeaa jossain vaiheessa Frozen-alue ja saadaan sillekin puistolle lisää kokoa ja näköä. Somesta näkemieni kuvien perusteella rakentelut etenee ihan kivasti mutta mitään aikataulua ei oo ilmoitettu että koska siellä pitäisi olla valmista. Mut jos joku on varmaan, niin se on varmaa että kun Frozen-alue sinne vihdoin joskus aukeaa niin mun suunta on Arendelle! Tällä reissulla ei loppujen lopuksi Studioiden puolella hirveästi tullut käytyä vaikka sielläkin on paljon nähtävää ja koettavaa, laitteita ja esityksiä vaan tuntuu että suurin osa ajasta tuli pyörittyä Disneylandin puolella. Suosittelen ehdottomasti kaikille Studioiden puolelta löytyviä esityksiä, ne on hienoja ja niiden aikana on hyvä lepuuttaa jalkoja kun pääsee istumaan.

Vaikka seuraavaa Disneyland reissua ei ole vielä tiedossa, ollaan miehen kanssa tällä viikolla lähdössä yhdessä kesälomareissulle. Matkakohteena on meille molemmille uusi maa ja kaupunki, joten vähän jännittää! Tein äsken meille pakkauslistan ja odottelen että lentojen Check in aukeaa huomenna. Kirjoittelen tuosta reissusta tänne blogiin myös kotiin palattuamme jollakin aikataululla.

Disneyland Pariisi, lokakuu 2023, kolmas päivä

Vuorossa on reissun kolmannen päivän raportti. Toivottavasti jaksatte vielä lukea näitä ja saatte näistä kipinän lähteä reissuun ja ehkä jotain vinkkejä reissun suunnitteluun. Jos tulee jotain kysyttävää näistä reissuista, niin kysykää ihmeessä. Omaksi iloksenihan mä näitä pääasiassa kirjoittelen mutta on ollut tosi kiva kuulla, että näitä on muutkin lukenut ja kuvia katsellut.

Heräilin kolmanteen päivään hotellihuoneessa ja huomasin, että olin saanut edellispäivien kävelystä varpaaseen rakon. Onneksi olin varautunut tähän ottamalla mukaan rakkolaastaria. Tää taisi olla ensimmäinen kerta, kun niitä näillä reissuilla tarvitsin. Olin laittanut herätyksen taas aikaiseen, että ehdin puistoon aamulla ennen kuin kaverit tulevat paikalle. Sää ei ollut ihan niin aurinkoinen mitä aikaisempina päivinä, joten otin huoneesta lähtiessä takin ja sateenvarjon mukaan sillä ikkunasta katsottaessa sää oli tosi harmaa ja sateinen, siinä vaiheessa ei vielä näyttänyt erityisesti siltä, että vettä sataisi mutta sääennusteet lupasivat aamupäivälle vesisadetta. 

Mun hotellihuoneen lähellä oli uloskäynti, josta pääsee ulos ilman että tarvitsee kiertää koko hotellia läpi. Tää oli tosi näppärä, säästit vähän askelia. Menin kuitenkin aamulla sisäkautta aulakerrokseen koska siellä on hahmojen tapaamispaikka. Hahmotapaamiset hotellilla oli siirretty takaisin aamuun, helmikuussa ne olivat illalla ja jos halusit nähdä hahmon hotellilla, piti puistosta erikseen suunnata hotellille kesken päivän. Tää tosin toimi varmasti pienempien lasten kanssa hyvin, kun tapaamiset alkoi klo 17 ja siinä vaiheessa moni varmasti kaipasi jo pientä taukoa, että jaksaa iltamyöhään asti. Tapaamispaikka oli ollut remontissa ja aukesi uudelleen vasta reissuni kolmantena päivänä, joten suuntasin paikalle heti aamusta tarkoituksenani lähteä siitä sitten jatkamaan matkaa puistoon. 

Hahmo ei vielä ollut paikalla, hän tuli paikalle vähän myöhässä ilmoitetusta ajasta, joten jäin sivustalle odottelemaan. Siinä odotellessa alkoi ulkona sataa vettä ihan kaatamalla ja kauhistelin jo ulkona olevaa säätä. Onneksi jäin odottelemaan hotellin sisälle hahmoa enkä lähtenyt puistoon kuten alunperin mietin, nimittäin siinä sateessa ei olisi auttanut kuin märkäpuku pitämään sinut kuivana ja ehkä sekään ei olisi toiminut koska vettä tuli hetken todella lujaa. Kovin sade meni onneksi nopeasti ohi siinä odotellessa. Pääsin hahmojonoon toisena, edessäni oli vain yksi iso espanjalainen perhe. Pikainen tapaaminen Maxin kanssa, kuvat photopassille ja matkaa jatkamaan. Tapasin Maxin myös edellisellä reissulla ja myöhemmin huomasin kuvista, että mulla ja Maxilla on ollut samat vaatteet päällä molemmilla kerroilla :D

Kaveri viestitteli, että toinen heistä vielä nukkuu, joten heillä menee vielä ainakin pari tuntia ennen kuin ovat puistossa. Ajattelin että nyt olisi sopiva hetki käydä tapaamassa hahmoja myös toisella hotellilla eikä kastella itseään puistossa sateessa. Viereisessä Santa Fe hotellissa olisi hahmo paikalla myös aamulla, joten lähdin kävelemään kohti kyseistä hotellia. Siinä sateessa kävellessä kastelin tietysti sukkani koska kengässäni oli reikä. Disneyn omat hotellit on käytännössä kaikki vierekkäin, mutta hotellirakennukset ovat sen verran isolla alueella, että välimatkaa kuitenkin kertyy päärakennuksesta päärakennukseen. 

Siinä sateessa sukat märkänä kävellessä tuntui, että kyseinen hotelli olisi omaan makuuni liian kaukana majoittautumiseen, jos sinne pitäisi kävellä puistopäivän jälkeen. Arvioitu kävelyaika Santa Festä puistoon on muistaakseni 20 minuuttia, en osaa sanoa onko tähän laskettu mukaan jo turvatarkastukseen menevä aika vai pelkkä kävelymatka. Aurinkoisella kelillä tää matka ei varmaan haittaisi juurikaan :D Hotelli koostuu monista pienemmistä, nimetyistä rakennuksista, jossa hotellihuoneet sijaitsevat. Rakennukset on nimetty Autot-teeman mukaan ja rakennuksien sijainnit on hyvin viitoitettu alueella, silti meni hetki aikaa etsiä mistä löydän hotellin päärakennuksen, jossa hahmo on tavattavissa. Käytin apuna Disneylandin sovelluksen karttaa koska se näyttää sijaintisi. Puistosta päin kävellessä nämä pienemmät rakennukset tulivat vastaan ensin ja päärakennus vasta viimeisenä.

Lopulta löysin päärakennuksen ja sen sisäänkäynnin, liityin sisällä jonon jatkoksi ilman että edes tiesin mihin jono oli menossa. Aula tuntui tosi pieneltä ja kaaokselta, samaan aikaan oli lähdössä majoittujia ja ensimmäisiä uusia majoittujia alkoi jo saapua paikalle hakemaan puistolippujaan ja viemään matkatavaroitaan säilytykseen. Hahmotapaamiseen oli käytössä kaksi jonoa, ettei hahmojono tukkisi koko aulaa. Ensin jonotettiin vastaanottotiskien taakse jäävällä käytävällä ja siitä kutsuttiin muutama perhe kerrallaan aina lähemmäksi toiseen jonoon. Hieman sekavaa koska mitään kylttiä tässä kauemmassa jonotusalueessa ei ollut ainakaan sieltä suunnasta mistä itse tulin rakennukseen. Keskeltä jonoa oli myös kulku Starbucks-kahvilaan, joten mietin että jonottelenko tässä nyt kahvilaan vai mihinkä mutta jatkoin sinnikkäästi jonottamista koska ei ollut kiirus takaisin sateeseen. Hotelli tuntui olevan erityisesti espanjalaisten suosiossa koska sitä tuntui kuuluvan ympäriltä paljon. Paikalla oli tavattavissa Hessu ja hänen tapaamistaan odottelin ainakin yli 30 minuuttia. 

Hessu oli sonnustautunut automekaanikoksi, olihan hotellin teema Cars-elokuvan mukainen. Harmittaa vaan että hotellin aula oli tosi hämärä, ulkona oli harmaata sateen takia, joten tilaan ei tullut luonnonvaloa, kuvaaja käytti salamaa ja salama ampui kuvaan voimakkaat varjot, joten mielestäni musta ja Hessusta otettu photokuva ei oo kovin onnistunut. Harmittaisi jos tämä olisi ollut reissulta ainut hahmokuva, jonka olisin ostanut. Mulla oli photopass ostettuna, joten kuvasta ei tarvinnut erikseen enää maksaa vaan kaikki käymäni photopasskuvat sisältyi passin hintaan (75€), niimpä nämä ei niin hyvät kuvat vain laskivat yksittäisen kuvan hintaa passillani.

Pyysin castmemberia ottamaan kuvan myös mun polaroid-kameralla ja siitäkin tuli tosi tumma, kun valo ei riittänyt. Polaroid-kuva on kuitenkin mielestäni parempi kuin photopasskuvat vaikkakin jäi tosi tummaksi. Polaroidissa on semmonen hauska vanhan kuvan fiilis sävyjen johdosta. Tuolla Polaroid-kameralla pitää muutenkin kuvata tosi hyvässä valossa ja lähellä olevia asioita, jos haluaa, että kuva oikeasti onnistuu. Hauska muisto tästä tapaamisesta kuitenkin jäi, Hessu oli tosi hauska ja siinä jonottaessa katsoin, kun hän vei mm. yhdeltä pojalta sen valomiekan ja teki kaikkea hassuja juttuja pienten lasten hauskuuttamiseksi. Lisäksi Hessu koputteli taustaseinää ja yritti herätellä Mikkiä. Taustaseinässä oli pieni ovi ja Hessun mielestä Mikki oli mennyt seinän sisään nukkumaan. Ilman tuota vesisadetta en varmaan olisi edes lähtenyt käymään tällä hotellilla, joten huonoista kuvista huolimatta jää silti plussan puolelle kokemuksena. 

Kuvan ottamisen jälkeen kävin hotellin Starbucksista hakemassa ylikalliin (6,10€) kaakaon aamupalaksi. Olisin ottanut myös jotain syötävää mutta en löytänyt mitään mieluista suolaista ja muffinssi aamupalaksi ei houkutellut. Vierailin myös hotellin pienessä myymälässä, jossa oli myynnissä samoja tavaroita kuin puistossa ja oman hotellini myymälässä. Myymälän ulkopuolella oli keräilykolikkokone ja koitin vaihtaa siitä euroni (3€) Autot-teemaiseen kolikkoon, mutta automaatti ei toiminut. Jouduin siis käyttämään englantiani ja sönköttämään työntekijälle, ettei automaatti toimi, se vei vain rahani. Hän kävi hakemassa takahuoneesta avaimet, aukaisi koneen ja antoi sieltä minulle kolikon, jota en ollut saanut. Pyysin saada vielä toisenkin kolikon koska halusin viedä sellaisen tuliaisena veljen pojalle. Sain kolikot ja kiitin kovasti. Sade oli tässä vaiheessa lakannut ja lähdin kävelemään kohti puistoa. Kävely hotellilta puistoon ei tuntunut enää niin pitkältä kuin hotellille kävellessäni. Siinä kävellessä mietin olisiko pitänyt käydä myös tutustumassa Disneyn Cheyenne hotelliin, joka oli matkan varrella mutta jätin sen seuraavaan kertaan. 

Puistoon kävellessä pysähdyin Villagen keräilykolikkokoneille nyt kun ne olivat käytössä. Koneet olivat olleet kaksi edellistä päivää peitettynä, joten en ollut voinut kasvattaa mun kolikkokokoelmaa. Mulla on näitä keräilykolikoita kotona jo sen verran, että en ihan tarkkaan muistanut mitä kaikkia jo löytyy, joten jouduin laittamaan miehelle viestiä kahdesta kolikosta, että hän tarkistaisi joko nämä löytyvät. Yritin ostaa näistä toista kolikkoa mitä mulla ei vielä ollut, mutta se oli loppu koneesta. Myöhemmin yritin kysellä kolikkoa vielä myymälästä, joka myy Star Wars-aiheisia tuotteita, mutta kolikko oli loppu sieltäkin enkä löytänyt sitä muista kolikkokoneistakaan, joita oli vielä jonkun verran puiston puolella. Harmittaa vaikka en Star Wars-jutuista mitään tiedäkään. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa näitä tulisi lisää niin saisin myös tämän kokoelmiini tai sitten unohdan koko asian. Toinen kolikko oli Minni ja hevoskaruselli, siitä olin melkein varma, että se mulla jo on, mutta eipäs ollutkaan ja en sitä sitten ostanut, joten sekin sitten ensi kerralla kokoelmiin. Näistä kolikoista olis kiva tehdä taulu, tällä hetkellä ne on vaan pinottuna kaappiin yhdessä aikasemmin hankittujen Riemukaari ja Eiffel-Torni kolikoiden kanssa. 

Kaverit laittoivat viestiä, että ovat ihan kohta puistossa, joten suuntasin itsekin sinne katsomaan Stars on parade, joka oli juuri alkamassa. Jäin paraatin loppupäähän katsomaan paraatia ja odottamaan kavereitani, ettei heidän tarvitse etsiä minua kovin suurelta alueelta saavuttuaan paikalle. Sain ihan suhteellisen hyvän paikan paraatin katsomiseen, vaikka olin paikalla vasta vähän ennen paraatin alkua. Parhaimmat paikat paraatireitin varrelta varataan usein jo 45-60 min ennen paraatin alkua. Itse oon tykännyt katsoa paraatia täältä loppupäästä koska täällä on usein väljempää ja pääset lähelle eturiviä vielä silloin kun paraati on jo lähtenyt liikkeelle toisesta päästä puistoa. Tietysti paraatia piti taas kuvata, koska eihän siitä nyt vielä tarpeeksi kuvia ollut tältäkään reissulta otettuna.

Nähtiin kavereiden kanssa paraatin jälkeen, he olivat tulleet paikalle just paraatin alkaessa ja olivat katsoneet paraatin noin puolentoista metrin päästä minusta mutta koska ihmisiä oli sen verran paljon, eivät olleet minua nähneet. Jatkettiin paraatin jälkeen puistopäivää yhdessä. Tälläkin puistopäivällä olin pitänyt kameraa ja puhelinta suht paljon repussa, joten kuvia ei kauheasti ole laitteista tai muusta tekemisestä ohjelmanumeroita lukuun ottamatta. Siispä jos joku muistaa mitä kaikkea muuta tehtiin, niin saa jättää kommentteihin! :D Pitäis varmaan alkaa kirjoittaa jotain matkapäiväkirjaa ja iltaisin laittaa asioita ylös, että muistaisi kaiken vielä useampi kuukausi reissun jälkeen.

Käytiin Star Tourissa kattomassa pätkä Star Warsia. En kyllä oo kauheesti tämän laitteen ystävä koska mulle tulee tässä avaruuspätkässä usein huono olo ja joudun pitää silmiä kiinni sen takia, kun näytöllä on sen verran vauhdikasta menoa avaruudessa. En myöskään ole edelleenkään katsonut yhtäkään leffaa, ainoastaan ne pätkät mitä täällä puistossa oon nähnyt laitteissa ja ohjelmissa sekä ne mitkä on kuvailtuna Lego Star wars peliin, joten mulla ei oo hajuakaan mihin tässä laitteessa oleva kohtaus viittaa. Täs laitteessa on 3D-lasit, niin käytiin täällä kun jonottaakaan ei tarvinnut kovin kauaa. Meillä on työpaikalla elokuvateatteri, jossa käytännössä on vastaavat jutut kuin Star Tourissa mutta ei mulle niissä pätkissä tule yhtä huono olo, ehkä kyse on videopätkän toteutuksesta ja vähemmästä penkkien heilumisesta pätkän aikana. Tykkään tän laitteen jonotusalueesta, se on hauska kun siellä on niitä avaruushahmoja sijoiteltuna pitkin jonotusaluetta. Hauska bongailla niitä, vaikka en tiedä kuin tyyliin kaksi hahmoa näistä. Star tourin jälkeen kierrettiin nopeasti Star Wars myymälä läpi. 

Seuraavaksi suunnattiin ajelemaan Autopiassa autoilla, kun siihen näytti olevan lyhyt jono. Todellisuudessa se jono oli kyllä ainakin kaks kertaa sen mitä laitteen portilla ja sovelluksessa sanottiin meidän astuessa jonotusalueelle. Ajelun jälkeen oltais käyty Star wars Hyperspace Mountainissa, mutta jono oli yli 60 minuutin luokkaa, joten ei lähdetty jonottamaan. Sen kokeminen jää muilta toiseen kertaan, itse oon siinä käynyt ekalla reissulla 2017. Sofia osti popparit ja mentiin käymään Buzz Lightyearissa. Lokkeiltiin Daven kanssa vähän Sofian poppareita, että saadaan ajelun ajaksi pötti taiteltua kiinni ettei kaikki oo repun pohjalta. Laitteeseen mahtuu yhteen vaunuun aina kaksi, joten mentiin kahteen eri vaunuun. Ammuttiin hurjan keskittyneesti laitteessa mutta en muista kuka meistä sai eniten osumia. Ajelun jälkeen napattiin laitekuvat talteen photopassille ja kierrettiin ToyStory-aiheinen myymälä läpi. 

Tässä vaiheessa tuumattiin, että on aika käydä ruokailemassa. Mentiin Cowboy Cookoutiin, joka on yksi mun lemppari ruokapaikoista. Otin täältä taas vakiona menun, joka sisälsi juoman, ranskalaisia, puolikkaan kanan ja bbq-kastiketta, niin hyvää! Tää annos maksaa 15€ ja edelleen liputan tämän hinta-laatusuhteen puolesta. Ruuan jälkeen katsottiin Halloween kulkue, päästiin linnan aukiolla keskelle juuri sen lavan eteen mihin Mikki Hiiri tulee tanssimaan, joten saatiin hyviä kuvia hänestä.Muitakin hahmoja tuli näille neljälle lavalle mutta meillä oli niin hyvä paikka että oon kuvannut vaan tätä yhtä lavaa ja muutamaa vaunua siinä vaiheessa kun hahmot saapuivat ja lähtivät aukiolta.

Halloween kulkueen jälkeen mentiin jonottamaan Big Thunder Mountainiin. Matkalla sinne kävin nappaamassa muutaman kuvan Tikusta ja Takusta, jotka olivat tapaamispaikallansa. Meirän reitti siis kulki siitä melkein ohi ja mä kiersin jonku pusikon toiselta puolelta että pääsin näkemään edes vilaukselta mun lempparit. Nää kuvat nappasin vaan jonon vierestä nopeesti ja yritin kuvata heitä sillain ettei kuviin tuu vieraita ihmisiä näkyviin koska tapaaminen oli just käynnissä ja ihmiset olivat just vaihtumassa photopass-kuvauksiin. Näistä tuli heti mun ihan lempparikuvia. Mulla on ollut tapana teettää aina reissulta muutama valokuva oikeiksi kuviksi albumiin missä on vain Disneyland Pariisin reissujen kuvia ja näistä lähtee ihan varmasti joku kuva teetettäväksi. Kunhan vain saan aikaiseksi käydä läpi kolmen edellisen reissun kuvat ja tehtyä valinnat tarkasti.

Jonotettiin Big Thunder Mountainiin reilu 45 minuuttia. Jonottaminen oli itselle aikamoista tuskaa, kun jonotusalueen sisäosissa ei tuntunut ilma vaihtuvan ollenkaan, vaikka siellä ei ikkunoissa laseja ollutkaan mutta ihmisiä oli pakkautuneena sen verran paljon pieneen tilaan. Onneksi jonotusalueella on kapeat jonotusväylät, joista oli hyvä pitää kiinni koska ilman niitä olisi varmasti jalat lähtenyt alta. Ulkona lämpötila oli noin 20 asteen luokkaa ja päivä oli tosi pilvinen, mutta voin vaan kuvitella miten tuskaista tuolla olisi jonottaa kovalla helteellä. Mutta laite oli kyllä taas niin huippu, päästiin junan etuosaan, jipiii! Ajelun jälkeen napattiin talteen photpassille laitekuva. Me oltiin Sofian kanssa eturivissä ja Dave meidän takana kuvaamassa ajosta videota.

Erityisesti Big Thunder Mountainin kohdalla on ikävä Disneyn ilmaisia FastPasseja, jotka hävisivät käytöstä koronan myötä ja korvattiin maksullisilla pikapasseilla. Tää laite on niin suosittu, että pisimmät jonotusajat tässä on ollut 75 minuuttia mitä oon nähnyt. Tämä 45 minuuttia on pisin mitä oon jonotanut, helmikuussa jonotin 5 minuuttia illalla kun sain vain kävellä jonotusalueen läpi. AJo oli muuten ihan huippu pimeessä, suosittelen! Aikanaan ilmaisilla FastPasseilla ollaan miehen kanssa päästy kävelemään suoraan jonon ohi vaunun kyytiin erillisestä FP-jonosta. 

Meillä oli ajatuksena siirtyä vielä illaksi Studioiden puolelle, joten käytiin ennen sitä uudelleen ajelemassa Pirates of the Caribbean koska muutkin ihastuivat laitteeseen edellispäivänä eikä siihen ollut pitkä jonotusaika. Oltiin kuitenkin ns. kulmilla kun oltiin sillä puolella puistoa vaikka laitteet eivät oo kyllä ihan vierekkäin edes. Matkalla käytiin vähän kuvailemassa merirosvolaivaa ennen kuin mentiin jonotusalueelle. Napattiin Pirates of the Caribbean laitteen ajelukuva talteen, mutta oltiin takapenkissä niin meitä ei juurikaan näy kuvasta, joten en nyt laita sitä kuvaa tähän. Taidettiin vielä matkalla PofC-laitteelta Studioiden puolelle käydä ihastelemassa linnan yläkerrassa lasimaalauksia. Linnan läpi menee kulkureitti ja sielä on portaat yläkertaa missä on lasimaalauksia ja esineitä jotka kertoo Prinsessa Ruususen tarinaa.

Illaksi siirryttiin Studioiden puolelle tarkoituksena katsoa siellä Avengers-aiheinen iltaohjelma. Hetki aikaa istuttiin aukiolla lepuuttelemassa jalkoja ja keräämässä voimia, jonka jälkeen Dave ja Sofia lähti testaamaan Spider-Man W.E.B. Adventure laitteen. Laitteeseen oli noin 40 minuutin jono ja mun jalkapohjia särki sen verran paljon, että en jaksanut lähteä jonottamaan. Tää laite jäi multa testattavaksi seuraavaan kertaan, joten on hyvä syy palata! 

Mä hain odotellessani itselleni churroja yhdestä alueen ruokarekasta ja odottelin aukiolla laitteen lähellä penkillä istuen ja churroja syöden. Oli ehkä rasvaisimmat churrot mitä voin kuvitella ja se harmitti. Oon kerran aikasemmin syönyt niin hyviä churroja Disneyllä ja odotin samanlaista kokemusta. Tää penkillä istuskelu osoittautui kyllä hyväksi ratkaisuksi loppujen lopuksi, kun potkasin vielä kengätkin pois jalasta. Olin tehnyt kotoa lähtiessä ehkä typerän kenkä valinnan ja lähtenyt liika ohut pohjaisilla kengillä matkaan. Tää oli tehnyt sen, että jalkapohjaan oli päivän aikana muodostunut isot vesipussit kaikesta kävelystä kantapäähän, päkiään ja varpaiden alle. Ei oo ihmekkään, että välillä kävely ja paikallaan seisominen oli ollut aika tuskaisaa koko päivän. Oli alkuun aika hurjan näköinen mutta nää vesipussit onneksi lopulta hävisivät, kun odottelin toisia penkillä istuen ilman kenkiä. Joten suosittelen todellakin valitsemaan hyvät kengät, joilla jaksaa kävellä koko päivän, ei liika ohut pohjaisia eikä liian kova pohjaisia kenkiä.

Penkki oli ihan Avengers Campuksen ja aukion reunalla, jossa iltashow järjestettiin. Kun Sofia ja Dave tuli laitteesta, jäätiin siihen penkille odottelemaan show:n alkua ja koomaamaan puoleksi tuntia. Ei viitsitty siirtyä meidän istumapaikalta koska muuta istumapaikkaa ei olis aukiolta varmaan enää löytänyt jos ei halunnut istua maassa. Vaihdettiin välillä penkillä istujan paikkaa, että kaikki sai huilia ja lepuutella jalkojaan. Taisi meistä joku todistetusti nukahtaakin siinä penkillä istuessaan ja odotellessaan (Sori Dave!). Sen verran pitkä ja rankka puistopäivä meillä oli taas ollut.

Studioiden iltashow oli yhtä upea kuin helmikuussa näkemänikin, olihan kyseessä sama show. Tämä show on vähäeleisempi kuin Disneylandin puolella mutta kyllä tässäkin ilotulituksia nähtiin ja laitteen kylkeen heijastettuja kohtauksia elokuvista. Nähtiin myös dronet jotka muodostivat Avengers-aiheisia merkkejä taivaalle. Oltais ehditty vielä tämän show:n jälkeen toiseen puistoon katsomaan uudelleen sen iltaohjelma, koska Studioiden puoli sulkeutui tuntia ennen toista puistoa, joten pikakävelyllä tämän ohjelman päättymisen jälkeen ehtii vielä katsomaan toisen iltashow halutessaan. Moni lähtikin vaeltamaan vielä toista puistoa kohti mutta me lähdettiin Villageen käymään Earl of Sandwichissa.

Syötiin paikan päällä vähän iltapalaa. Mä otin itelleni kaakaon, leivän ja yhteiseksi minimuffinseja, nää maksoi yhteensä noin 17€. Tilauksen sai tehtyä taas tosinäppärästi automaatista. Valitsin valmiin kanaleipä vaihtoehdon ja automaatista saa onneksi valittua just ne täytteet pois mitä en sinne halua. En usko, että saisin samanlaisen leivän, jos yrittäisin tiskillä selittää mitä asioita leipääni en halua. Helpompaa on myös jättää asiat valmiiksi pois kuin repiä niitä leivän välistä, kun sielä on kastikkeet ja muut sotkemassa. Ruuan jälkeen Dave ja Sofia lähti kohti juna-asemaa ja tunnin junamatkaa kohti omaa hotelliaan joka oli siis Disneyn ulkopuolella lähempänä kaupunkia. Mä lähdin kävellen kohti mun hotellia, mulla ei onneksi ollut pitkä matka koska en olisi ehkä jaksanut kävellä enää yhtään pitempää matkaa. 

Hotellissa vielä illalla jalkoja palauttava kylpy, tavaroiden pakkaus seuraavan päivän kotiinpaluuta varten ja sängyssä vielä kuvien selaaminen ja instastoryn päivittäminen. Kävi kuitenkin niin, että torkahdin kesken kuvien ja storyjen päivittämisen. Herätessä tuumasin, että on aika laittaa puhelin ja kamera syrjään ja ruveta oikeasti nukkumaan, sillä aamulla oli taas tiedossa aikainen herätys.

Tämmönen oli meidän toinen yhteinen puisto päivä. Oli kiva saada viettää kaks päivää puistossa kavereiden kanssa. Yritin houkutella heitä edellisenä iltana yöpymään mun kanssa mun hotellihuoneessa, kun mulla oli sielä kaksi sänkyä mutta he halus matkustella edestakaisin junalla aamuin ja illoin. Kavereita taisi purra Disney-kärpänen koska ollaan jo yhdessä haaveiltu uudesta reissusta joulun aikaan! Katsotaan nyt toteutuuko :D 

Pakko tänne loppuun vielä mainita, että oon kirjoittanut tämän postauksen ekan luonnoksen jo monta kuukautta sitten ja multa jäi silloin kuvat lisäämättä. Meinasin niitä puolitoista kuukautta sitten alkaa lisäämään samalla kun kävin tekstiä läpi mutta tämä Blogger meni yhtäkkiä tekstin esikatselusta palatessa ihan sekaisin ja tämä heitti kaiken ihan vinksin vonksin ja turhauduin. Päätin nyt sit ottaa itseäni niskasta kiinni ja lisätä kuvat. Tässä ku oon ensin tuskaillut kaks tuntia näitä vinksin vonksin olevia asetuksia ja sitä ettei mu kuvat näy tässä tekstin kirjotusvaiheessa, niin huomasin että olin joko itse tai tämä sivusto muuttanut HTML-näkymän tähän ja sen takia mun tänään kaikki lisäämätä kuvat näytti ensin vaan pitkältä jonolta kirjaimia ja merkkejä tekstin seassa ennen esikatselua. Mulla olisi ollut puhelimessa muutama whatsappin kautta otettu ja lähetetty kuva mitkä olisin halunnut tähän blogiin lisätä mutta en saanut niitä puhelimesta siirrettyä koneelle että olisin saanut niitä lisättyä. 

Mut toivottavasti silti tykkäsitte postauksesta vaikka tämän julkaisussa on kestänyt tosi kauan. Mulla on luonnoksissa neljännenkin päivän reissupostaus alullaan, ehkä saatte sen jossain vaiheessa luettavaksi jos maltatte odottaa riittävän kauan. Nyt kun kerta tiedän mistä tuo merkillinen vika tässä tekstin kirjoittamisessa johtui aikaisemmin, niin ei ehkä ketuta enää niin paljon että sekin näyttää tällä hetkellä kummalliselta merkkijonolta.