keskiviikko 22. maaliskuuta 2023

Disneyland Pariisi, helmikuu 2023, ensimmäinen päivä

Kävi silleen hassusti alkuvuodesta että mun kalenteri tyhjentyi pitemmäksi ajaksi ja tuli mahdollisuus, tai no pikemminkin kehotus, lähteä reissuun. Tätä sitten pohdin muutaman päivän kunnes lopulta päätettiin varata lentoliput ja majoitus. Niinpä ryöstin säästötililtäni pahan päivän rahat ja otin alleni lentokoneen ja suunnaksi Disneyland Pariisin. Tällä kertaa matkasin ihan yksin, mies jäi kotiin tekemään töitä. 

Walt Disney Studios

Varattiin miehen kanssa minulle lennot ja hotelli + puistoliput paketti reilu 2 viikkoa ennen lähtöä, joten tämä oli tämmöinen äkkilähtö siihen nähden että yleensä ollaan varailtu näitä monta kuukautta ennen lähtöä ja yleensä reissurahaakin keräilty vuoden päivät. Lennot varattiin taas kerran Finnairilta, aamulento Vaasasta ja paluulento alkuyöllä Vaasaan. Lennot sai kätevästi varattua Finnairin sovelluksen kautta ja ne ilmestyivät sinne näkyviin samantien kun varaus oli vahvistettu. Lähtöpäiväksi valikoitui sunnuntai aamu ja takaisin lento lähti Pariisista tiistaina eli olin reissussa kaksi yötä, lentoaikataulujen takia kerkesin kuitenkin taas vierailla puistoista kaikkina kolmena päivänä. 

Hotelliksi mietin hetken edullisempaa, hieman pitemmän kävelymatkan päässä olevaa Disneyn Cheyenne hotellia ja lammen toisella reunalla olevaa Newport Bay Clubia vaihtoehdoiksi mutta päädyin lopulta tuttuun ja turvalliseen Sequoia Lodgeen, jossa ollaan yövytty yhdessä jo kolme kertaa aikaisemmin. Lähdin reissuun yksin ja oma kielitaitoni ei ole vahvuuteni, joten ajattelin että valitessani tutun ja turvallisen hotellin, onnistun ehkä löytämään huoneeni ilman ongelmia vaikka en vastaanotosssa saapuessani mitään ymmärtäisi.

Cheyennesta oon kuullut hyviä arvosteluja ja vaikuttaa tosi viihtyisältä hotellilta kuvien ja netistä lukemien kehujen perusteella, hintakin Disneyn hotelleista sieltä edullisemmasta päästä. Kävelymatka hotellilta puistoon on 20 minuuttia ja ilmainen bussikuljetus puiston ja hotellin väliltä löytyy myös. Tämä on kyllä hotelli jossa voisin yöpyä jollain reissullani, ihan vain jo säästääkseni hieman majoituskuluissa. Hieman houkutteli myös Newport Bay Club, sieltä perushuone yhdelle hengelle, olisi ollut varaushetkellä vain 50€ kalliimpi kuin vastaava Sequoiassa jonka lopulta valitsin. Newport on Sequoian kanssa samalla kävelyetäisyydellä, noin 15 minuuttia, lammen toisella laidalla Disneyn Villagen reunalla mutta hotelli on yleisesti ottaen hieman hintavampi ja aikaisemmilla reissuilla verratessa hintaeroa on tullut muutama sata euroa. Tässäkin hotellissa olisi mukava joskus yöpyä. Olemme käyneet aikaisemmin ihastelemassa tätä hulppeaa hotellia ulkoapäin ja marraskuun reissulla vierailimme pikaisesti hotellin myymälässä jolloin pääsimme hieman tutustumaan myös hotellin sisätiloihin.

Hotellivaraus tehtiin yhdessä Disneyland Pariisin nettisivujen kautta, kuten kolmella aikaisemmallakin reissulla. Tehtiin tällä kertaa varaukset puhelimella, siinä kohtaa kun olisi pitänyt mennä jo nukkumaan. Muuten hyvä mutta jostain syystä siinä vaiheessa sivu heitti erroria kun luottokortin maksutiedot oli syötetty ja maksu käyty hyväksymässä. Sivu herjasi että minun kirjautumistietojen ja sivujen maa-valinta eivät kohdanneet vaikka olin valinnut sinne EU (eur) mutta jostain syystä sivu oli itsestään vaihtanut minut Britteihin. Varausvahvistusta ei kilahtanut sähköpostiin, joten ei muuta kuin kokeilemaan uudelleen, varmistamaan että valinnat ovat oikein, taas maksukortin tiedot ja sama homma, error! Vierailu nettipankissa kertoi että katevaraus luottokortilta oli lähtenyt molemmilla kerroilla. Päätimme odottaa asian kanssa aamuun ja miettiä mitä teemme. Ehdin laittaa ennen nukkumaan menoa viestiä Facebookin yhteen DLP-ryhmään ja kysellä sieltä onko muille tapahtunut vastaavaa ja onko varaus kuitenkin mennyt läpi. 

SOS! Varausta tehdessä vastaamme tuli tämmöinen viesti. Varaus oli lopulta kuitenkin mennyt läpi ja varausvahvistus saapui sähköpostiin parin tunnin viiveellä.

Mies ehti jo aamulla olla asiasta pankkiin yhteydessä että mitäs nyt tehdään kun otti katevaraukset aiheettomasti. Herätessäni onneksi huomasin että varausvahvistus molemmista kokeiluistamme oli saapunut yöllä, pari tuntia kokeilumme jälkeen sähköpostiin. Olin tarkistanut sähköpostini vielä ennen nukkumaan menoa mutta viestejä ei vielä silloin näkynyt vaikka olin käynyt sähköpostissa noin 10 minuuttia sen jälkeen joka viestien vastaanottamisajaksi oli merkitty. Kun syötin varausvahvistuksien varausnumerot Disneyland Pariisin sovellukseen, sain molemmat sinne näkyviin eli molemmat kokeilumme olivat lopulta menneet läpi vaikka sivu huusi erroria. Joten ei muuta kuin selvittämään miten saamme peruutettua toisen varauksen. Ainut vaihtoehto perua/muuttaa varausta oli soittaa suoraan Disneylle! Niimpä mies sitten töistä tultuaan näppäili Disneylandin numeron, kuunneltiin nauhoitus, valittiin asiaamme koskeva numero ja odoteltiin hetki että vastaavat linjan toisesta päästä. Nauha oli englanniksi, mutta siitä oli ainakin itseni todella haastavaa saada selvää kun puhui englantia voimakkaasti ranskalaisittain. Onneksi virkailija joka puheluumme vastasi puhui hyvää ja selkeää englantia, joten asiointi oli siinä mielessä helppoa. Mies pääsi selittämään heille tilanteen ja virkailija näki nimelläni tehdyt kaksi varausta. Koska varaus oli tehty minun nimissä, ei mieheni voinut sitä peruuttaa vaan he tarvitsivat myös minut puhelimeen. Minun piti todistaa olevani minä luettelemalla puhelinnumeroni tai sähköpostini englanniksi. Koska tilanne tuli itselle ihan yllätyksenä, siinä vaiheessa oli kyllä niinkin yksinkertainen asia kuin numerot englanniksi hukassa! En yrittänytkään tavata heille sähköpostiani koska samantien katosi päästä myös kaikki aakkoset. Minun piti myös luetella hänelle peruutettavan varausvahvistuksen numero englanniksi, jonka jälkeen hän perui kyseisen varauksen ja lähetti meille vielä uudelleen tuon voimaan jääneen varauksen sähköpostiin. Varauksen peruuttaminen oli maksutonta koska teimme sen yli 7 päivää ennen saapumista. Luottokorttimaksu palautui takaisin muutaman arkipäivän sisällä. Homma meni loppupeleissä oikein mutkattomasti eikä puhelussa mennyt edes 10 minuuttia. Hintaa tämmöiselle lyhyelle ulkomaan puhelulle tuli ilmeisesti alle 3€, mies oli käynyt jälkikäteen puhelinoperaattorin sivuilta katsomassa.

Ensimmäinen ulkomaan matka yksin jännitti tottakai etukäteen vaikka matkakohde olikin entuudestaan tuttu. Vieraaseen paikkaan en kyllä olisi varmasti uskaltanut edes lähteä. Onneksi reissua ei tarvinnut jännittää ja odottaa kahta viikkoa pitempään. En tiedä miten olisin selvinnyt kahden kuukauden jännittämisestä ja odottamisesta. Lähtöselvityksen lennolle tein heti Finnairin sovelluksen kautta kun lähtöselvitys aukesi 36 tuntia ennen lennon lähtöä, joten ei muuta kuin laukkua pakkaamaan!

Vaasan lentokentällä

Vaasa-Helsinki lennolta

Lähtöpäivänä, sunnuntaina meillä oli kello herättämässä yöllä klo 2.55. Edellisenä iltana oli pitänyt tietysti katsoa UMK finaalilähetys ja sen jälkeen uni ei meinannut millään tulla, kahden aikoihin katsoin kelloa vain laskeakseni herätyksen olevan tunnin päästä. Voin kertoa että siinä vaiheessa kun kello herätti minut vihdoin täydestä unesta oli hieman vaikeuksia saada itsensä ylös sängystä ja silmiä auki. Pientä aamupalaa, viimeiset tarkistukset että passi, rahat ja muut tärkeät ovat mukana. Puoli neljän aikoihin lähdimme ajelemaan kohti Vaasan lentokenttää. Mies lähti heittämään minut autolla kentälle, meiltä on noin tunnin matka. Minulla oli tällä kertaa mukana vain käsimatkatavarat, joten ei tarvinnut matkalaukkua raahata vaan kaikki tavarani olin sullonut reppuun. Pakkaamisessa olin tehnyt oman ennätykseni ja sain kaikki vaatteeni mahtumaan pieneen pakkauskuutioon mistä olen kyllä ihmeissäni. Kahden yön reissulla ei ylimääräisiä vaihtovaatteita tarvita ja niitä ei kyllä tällä reissulla mukana ollutkaan. Olin päättänyt että jos en näillä pärjää, ostan sitten sieltä lisää vaatetta. Reppuun jäi jo kotoa lähtiessä hieman tilaa tuliaisille, joten pakkaustehtävä oli erittäin onnistuneesti suoritettu.

Saavuttiin Vaasaan puoli viiden aikana, minä kiitin miestäni kyydistä, lupasin laittaa viestejä matkan aikana ja nousin autosta. En ole aikaisemmin matkustanut lentokoneessa pelkillä käsimatkatavaroilla, joten kävin varmistamassa laukkujen tiputustiskiltä virkailijalta että eihän minun tarvitse erikseen Ranskassa takaisin tullessa käydä vierailemassa vastaavalla tiskillä jos olen tehnyt lähtöselvityksen etukäteen lennolle Finnairin sovelluksen kautta. Ei kuulemma tarvitse vaan saisin sielläkin siirtyä suoraan turvatarkastukseen kotiin lähtiessäni. Kiitin virkailijaa ja painuin reppuni kanssa pois tieltä ja kohti turvatarkastusta. Kuin kokenut matkaaja nostelin tavarani muovilaatikoihin ja asetuin jonon jatkoksi. Metallinpaljastimen läpi käveltyä noukin omat tavarani ja etsin itselleni mukavan istumapaikan jossa voin odotella koneeseen nousua. Vaasan lentokentällä on muutama keinutuoli ikkunoiden edessä ja tällä kertaa kaikki keinutuolit olivat vapaana, joten pääsin mukavasti keinuttelemaan odotellessani.

Helsinki-Vantaan kentällä jäänpoistoa koneen siivistä ennen lentoon lähtöä

Meillä päin oli juuri alkanut hiihtolomaviikko mikä varmasti näkyi myös kentällä siinä että lentomatkustajia oli sunnuntaiaamun ensimmäiselle lennolle suhteellisen paljon. Vaasasta Helsinki-Vantaan kentälle lennetään koneessa missä käytävän molemmin puolin on kaksi istuinta eli kyseessä ei ole mikään mahdottoman iso kone ja se näyttikin olevan aika täynnä. Itse sain kuitenkin istua omassa yksinäisyydessäni ja viereeni ei tullut toista matkustajaa lennon ajaksi. Lentoaika Vaasasta ei ole kovin pitkä, noin tunnin ja tuo matka meni itsellä aikalailla torkkuessa. Kone ehtii nousta lentokorkeuteen, hieman lennellä siellä ja sitten aletaankin jo valmistautua laskeutumiseen. Saavuttiin Helsinki-Vantaalle aikataulussa, portille 10. Jatkolentoni lähtöportti oli nro 34, joten jouduin kävellä toiseen päähän terminaalia päästäkseni portille. Puhelimen terveyssovelluksen mukaan tuossa tuli reipasta kävelyä 10 minuuttia. Oikean lähtöportin saavutettuani kerkesin käyvä vessassakin vielä ennen kuin aloittivat koneeseen nousun. Pariisin kone oli tupaten täynnä, taisin kuulla sivusta lentoemolta että on vain yksi tyhjä paikka koneessa. Minulla oli varattuna ikkunapaikka. Kiitoradalle lähdettiin jäänpoistopisteen kautta, oli hauska seurata ikkunasta kun suihkuttelivat koneen siipiin ainetta joka sulatti siihen mahdollisesti kertyneen kuuran. Oli sen verran hyvä myötätyyli, että koneen kapteeni ilmoitti lentoajaksi Pariisiin 2h 25 minuuttia. Tuon ajan käytin pääasiassa nukkumiseen ja torkkumiseen, olin ladannut puhelimeen sudokun jotta voin pelata lennon aikana ja muutaman pelin ehdinkin siinä pelata ennen laskeutumista. Saksan päällä lennettäessä oli hieman heittelevää keliä ja kapteeni laittoikin noin 5minuutiksi turvavyövalon päälle mutta muuten lento menikin ihan rauhallisesti.


Laskeutuminen Pariisin kentälle

Terveysapp tiedot siinä vaiheessa kun olin kävellyt sekä Helsinki-Vantaan että Pariisin päässä lentokentillä ja päässyt bussiin.

Magical Shuttle bussi joka vie lentokentältä Disneylandiin ja takaisin

Kyltti bussin lähtö- ja saapumislaiturilta. 

bussimatkalla

Pariisissa näytti olevan aurinkoinen keli, lämpötila lentokoneen näytön mukaan nollassa eikä lumesta ollut tietoakaan. Oltiin laskeuduttu hieman ennen puoli kymmentä paikallista aikaa. Koneen laskeuduttua keräsin edessäni olevan penkin alta reppuni ja poistuin koneesta muiden mukana. Seurasin sortie- eli exit-kylttejä kentällä, ohitin laukkuhihnat pysähtymättä ja pääsin pois Saapuvien-alueelta. Suuntasin suoraan Terminaaliin 2F, josta Disneyn bussit lähtee. Lentoni tuli 2 terminaalin toiseen päähän ja päästessäni bussipysäkille katsoin Terveys-sovelluksesta että tälle aamua olin ehtinyt reippailla jo 22 minuuttia ja yli 4000 askelta, joten portilta oli reilun 10 minuutin kävelymatka reippaasti kävellen. Pienten lasten ja matkalaukkujen kanssa kävelyyn menee varmasti aikaa lähes tuplaten. Bussi odottelikin jo valmiina pysäkillä mutta kuljettajaa ei ensin näkynyt. Olimme varanneet minulle bussilipun hotellivarauksen yhteydessä, joten sitä ei tarvinnut erikseen lähteä ostamaan kentällä sijaitsevalta lipputiskiltä tai netistä. Bussiin nousun yhteydessä lippu esitetään kuljettajalle joka lukee lipun Qr-koodin ja kysyy mihin hotelliin olet menossa jotta hän tietää pysähtyä oikealla hotellilla. Bussi tuli tällä kertaa hieman yli puolilleen ja menijöitä oli moneen eri hotelliin. Busseja lähtee aikataulun mukaan noin 20-40 minuutin välein, aamun busseista en ihan ehtinyt 9.40 bussiin ja seuraava lähti aikataulun mukaan 10.20. Tämä bussi lähti kyllä hieman ennen aikatauluun merkittyä aikaa. Ei vissiin oo niin nuukaa ranskassa. Ensimmäisen reissumme tehtiin SAS-koneella ja se saapui 1 terminaaliin, joten seikkailimme sieltä piiiitkän matkan takaa 2 terminaaliin vain kuullaksemme että sieltäkin olisi jostain lähtenyt sama bussi. Bussilippuun on kirjoitettu hyvin suuntaa-antavat ohjeet mistä bussit lähtee ja mitä suuntaa lähdet etsimään mutta sen tarkempia kylttejä ei taida lentokentällä juurikaan näkyä ennen kuin bussilaiturilla.

Saavuin hotellille yhdentoista jälkeen. Hotellille etuovesta saapuessa laukut läpivalaistaan ja kuljet metallipaljastimen läpi, joten ei muuta kuin reppu hihnalle ja menoksi kohti vastaanottotiskiä. Sisäänkirjautumisen yhteydessä sain vastaanotosta MagicPassini eli kortin jolle on ladattu puistolippuni, etukäteen maksamani ruokailu lisäksi kortti toimii huoneen avaimena. Tälle reissulle olin ostanut etukäteen hotellivarauksen yhteydessä myös PhotoPass+, joten sain mukaani myös kupongin jolla saan passin lunastaa niitä myyvistä paikoista. Huoneeni ei tietenkään vielä ollut valmis, joten sain myöhemmin tekstiviestillä huoneen numeroni ja ilmoituksen kun huoneeni on käytettyvissä. Vastaanottovirkailija oli innokas kyselemään kaikenlaista, mistä tulen, millä tulin tänne, olenko ollut täällä aikaisemmin, millainen sää Suomessa oli lähtiessäni, onko tämä sää meille lämpöisempi kuin kotona yms. Kamalasi kysymyksiä ja koitin yrittää vastata muutakin kuin yes, no! Ihan kaikkeen en ehkä saanut järkevää vastausta ja se taisi vähän virkailijaa huvittaakin mutta selvittiin ehkä molemmat ilman suurempia traumoja. Koska minulla oli vain reppu mukana en tällä kertaa jättänyt omaisuuttani hotellin ilmaiseen säilytykseen vaan päätin kantaa reppua mukanani kun ei se niin kovin painava ollut enkä jaksanut alkaa purkamaan sieltä osaa tavaroista mukaan ottamaani kangaskassiin.

Sisäänkirjautumisen jälkeen suuntasin hotellin myymälään lunastamaan Photopassini. Samalla ostin itselleni myös hieman juotavaa ja pienen karkkipussin puistopäivien ajaksi. Myymälässä oli mukava työntekijä joka sitten vastaavasti kyseli onko photopass minulle entuudestaan tuttu. Meillä ei aikaisemmilla reissuilla ole ollut Photopassia käytössä reissun aikana mutta ollaan saatu muutaman kerran sellainen väliaikainen kortti joiden kuvia ei ole lunasteltu puistopäivien aikana. Edelliseltä reissulta ostin muutaman yksittäisen kuvan kotiin päästyämme netin kautta, joten palvelu oli jokseenkin tuttu. Hän kysyikin että osaanko kertoa hänelle miten homma toimii jos hän kysyy sitä minulta ja minä osasin! Eli sain passini ja lupauksen että jos tulee jotain kysyttävää, voin tulla kysymään lisää.

Matkalla Studioille etsimään lounasta



Lentävä matto Restaurant en Coulissen katossa. Oikealla näkyvät seinät ovat tietenkin kulisseja ja näyttävät toiselta puolelta ravintolalta ja toiselta pelkiltä seinämiltä.

Studio-rakennuksen sisällä olevien ravintoloiden kulissien toinen puoli

Studio-rakennuksen sisällä olevien ravintoloiden kulissien toinen puoli

Tämän jälkeen oli aika suunnata etsimään lounasta koska minulla oli jo karmiva nälkä, olinhan syönyt pienen aamupalan yöllä herätessäni ja siitä alkoi olla jo luvattoman pitkä aika. Lähdin siis kävelemään Disney Villagen turvatarkastukseen ja siitä kylään ja kohti puistoja. Aikaisemmilla reissuilla ollaan lounastettu Villagen paikoissa, monesti Five Guys-ravintolassa mutta tällä kertaa päätin suunnata kulkuni suoraan Studioiden puolelle ja etsiä sieltä itselleni lounasta. Päädyin Restaurant en Coulisseen jossa tarjoillaan pikaruokaa. Tämä ravintola löytyy heti sisäänkäynnin jälkeen isosta Studiosta jonka läpi kävellään että päästään itse puiston alueelle. Pikaruokalassa oli jonoa ihan kiitettävästi mutta onneksi auki oli useampi kassa, joten jonot liikkuivat suht reippaasti eikä omaa vuoroa tarvinnut odottaa kovin pitkään. Tilasin itselleni ranskalaiset ja kananugetit. Juomaa en tarvinnut vaan hörppäilin törkeästi hotellilta ostamaani juomaa ravintolan yläkerrassa. Hintaa annokselleni tuli 8kpl nugetteja 9€, ranskalaiset 4€ ja hotellilta ostamani Coca-Cola pullo 4€.

Walt Disney, Mikki Hiiri ja yksi satuolento

Magic Shot

Lounaan jälkeen lähdin kiertämään puistoa ja osuinkin studio rakennuksesta ulos tullessani aukiolla heti ensimmäisenä Photopass-kuvaajaan, joten uusi passini pääsikin heti käyttöön kun poseerasin Walt ja Mikki patsaan edessä kuvaajalle. Kiitin kuvaajaa ja jatkoin matkaa kohti Avengers Campusta. Matkallani kohdalleni osui toinen photopass-kuvaaja joka otti MagicShot-kuvia joissa kuvaan jälkikäteen tietokoneella lisätään joku hahmo. Tällä pisteellä kyseessä oli joku supersankarihahmo jota en kyllä kuvan perusteella osannut nimetä. Minulle tuo Avengers yms. maailma on hieman vierasta, ajatuksissa on ollut kyllä tutustua elokuviin, muutenkin kuin myymällä niihin elokuvalippuja, mutta tämä on aina jostain syystä jäänyt. Kun kuvaaja kysyi suosikkisupersankariani osasin mainita vain Spider-Manin jonka tiesin löytyvän myös Campuksen alueelta. Näihin kumpaankaan kuvaukseen ei ollut juurikaan jonoa, edessäni taisi olla vain kaksi paria kuvattavana ennen minua joten pitkään ei tarvinnut odotella.

Photopass-kuvaushomma menee niin että kun tapaat photopass-kuvaajan, annat hänelle tuon photopass-korttisi, hän ottaa kuvat ja skannaa kortissa näkyvän viivakoodin jolloin kuvat yhdistyvät korttiin. Menet jollain älylaitteella nettisivuille, syötät kortissa takana näkyvän koodin pätkän ja näet nettisivuilta kuvasi jotka voit ladata joko yksittäin tai pakettina esim puhelimelle. Voit myös käydä katsomassa kaikki kuvasi myymälöissä joissa passia myydään ja siellä teettää haluamistasi kuvista paperikuvat lisähintaan. Myymälöistä löytyy myös kuville pahvikehyksiä ja osa kuvista myydäänkin pakettina mikä sisältää valittavan kehyksen. Itse en ostanut fyysisiä kuvia reissun aikana vaan latasin kuvat nettisivuilta koneelleni ja teetän osan kuvista samalla kun teetän tämän ja edellisen reissun kuvista osan meidän omaan Disneyland reissujen valokuva-albumiin. Tuo kyseinen valokuva-albumi on tietysti ostettu aikanaan reissulta.


Avengers Assemble: Flight Force laitteen kyltti

Tuola katolla voi nähdä supersankareita!

Avengers Campuksella minua olisi kiinnostanut Avengers Assemble: Flight Force sekä Spider-Man W.E.B. Adventure. Valitettavasti tuo jälkimmäinen laite oli suljettuna juuri sillä hetkellä, jokin huoltotilanne, joten eivät ottaneet uusia asiakkaita jonoon. Tuo on uusi laite, avattu yhtä aikaa Campuksen kanssa ja se on vielä itseltäni kokeilematta, joten olisi ollut kiva päästä kokemaan se mutta en jäänyt nurkille odottelemaan laitteen avautumista. Hetken pyörin myös tuon toisen laitteen sisäänkäyntiä etsiä mutta päätin lopulta suunnata puiston toiseen päähän. Tuossa toisessa laitteessa ollaan käyty aikaisemmin kun oli vielä Aerosmith-teemalla.

The Twilight Zone Tower of Terror

Meinasin mennä vierailemaan The Twilight Zone Tower of Terroriin, hotelliin jossa hissit tippuvat, mutta jonotusaika laitteeseen oli sen verran pitkä etten malttanut jäädä odottelemaan vaan ohitin laitteen sisäänkäynnin. Tämä on yksi studioiden puolen suosituimmista laitteista ja olenkin käynyt tässä vaan kerran, silloinkin jonotettiin kummipojan kanssa yli puolituntia. Suuntasin puiston ToyStory-nurkkaukseen aikomuksena käydä Toy soldiers Parachute Dropissa, putoavissa laskuvarjoissa, mutta tämäkin oli suljettuna huollon takia sillä hetkellä. Muihin sen alueen laitteisiin oli sen verran pitkä jono, okei vain 20 minuuttia, mutta en jaksanut jäädä yksin jonottelemaan, joten jatkoin kiertelyä. 

Olin katsonut Disneyland Pariisin sovelluksesta että puiston sisäänkäynnin luona olevalla pisteellä on Hessu tavattavissa iltapäivällä, joten tähtäsin siihen että pääsisin häntä tapaamaan. Aikaisemmilla reissuilla ei mukana olleet miesväen edustajat ole suostuneet jonottelemaan hahmotapaamisiin, joten ajattelin ottaa ilon irti siitä että tällä reissulla ei kukaan kitise asiasta vastaan. Ennen sitä täytyi kuitenkin kuluttaa aikaa kiertelemällä puistoa ja mikäs siinä oli kierrellessä kun aurinko paistoi. Olin lukenut netistä ja katsonut nettisivuilta että studioiden puolella on paikka missä voit piirtää ohjatusti Disney-hahmon. Aikaisemmilla kerroilla tämä on mennyt minulta ohi vaikka olen tästä ollut tietoinen. Löysin paikan, ollaan itseasiassa kerran aikaisemmin tultu kyseisen paikan ohi, mutta ei olla sitä huomattu. Piirustus kurssi oli sillä hetkellä menossa ja hetken seurasinkin kun piirtelivät Mikki Hiirtä ohjauksessa. En jäänyt odottelemaan seuraavan kurssin alkamista, olivat Mikin piirtelyssä noin puolivälissä. Ajattelin että tulen myöhemmin uudelleen mutta lopulta unohdin koko homman. Missään laitteessa ei tullut käytyä studioiden puolella tässä vaiheessa vaan kiertelin parissa kaupassa ja kun kello alkoi olla 13:15, suuntasin sisäänkäyntien luo ja liityin lyhyeen jonoon joka odotteli Hessua saapuvaksi paikalle. Hessu on tällä paikalla aamupäivästä klo 9:30-11 asti ja saapuu takaisin iltapäivällä klo 13:30 ja on tavattavissa klo 15 asti.

Hessu 

Hessu oli pukeutunut ohjaajaksi, kuten Studioiden teemaan sopii. Tapaaminen oli oikein hauska vaikka Hessu ei itse puhukaan mitään mutta hahmot kyllä keksii kaikenlaista asiakkaiden pään menoksi. Paikalla oli photopass-kuvaaja, joten sain muistoksi hänen ottamia kuvia photopass-tililleni. Tapaamisen jälkeen vierailin vieressä olevassa kaupassa ja ostin sieltä Studioiden magneetin johon saa laitettua kuvan sisälle. Tämä Hessu tapaaminen oli sen verran hauska että haluan laittaa siitä otetun kuvan tuohon magneettiin jääkaapin oveen. Magneetti maksoi 9€.

Taustalla näkyy Disneyland hotel jonka alapuolelta on sisäänkäynti huvipuistoon

Kyllä kelpasi kun aurinko paistoi!

30v juhlien koristeluja Rautatieasemalla Main Streetin puolella.

Disneyland Paris Casting Acency. Tällä kertaa ei kukaan avannut ovea mulle. 

MagicShot Olafin kanssa, lumiukko ja lumet on lisätty kuvaan tietokoneella

Tämän jälkeen olikin aika vaihtaa toiseen puistoon. Ensimmäisenä päätin hetkeksi istahtaa aukion reunalla sijaitsevalle penkille. Hetken siinä istuessani viereeni tupsahti istumaan Pingviini! Häkellyin tästä niin että en tajunnut ottaa edes yhteiskuvaa. Maija Poppanen ja pingviini olivat lähteneet kiertämään puistoa ja tapaamaan asiakkaita. Tästä toivuttuani lähdin itsekin kiertelemään puistoa ja Frontierlandissa kierrellessäni meinasin käydä Big Thunder Mountainissa, mutta se oli suljettuna huoltokatkon takia. En jäänyt kyselemään koska laite avautuu vaan jatkoin eteenpäin. Törmäsin MagicShot-pisteeseen, joten niimpä kaivoin taas photopassini esille ja kuvautin itseni, tällä kertaa kuviin lisättiin jälkikäteen Olaf. Taisin olla viimeisimpiä kuvattavia koska pian minun jälkeeni kuvaaja keräsi kimpsunsa ja kampsunsa ja katosi paikalta.



Taustalla portti Frontierlandiin, joka on yksi puiston viidestä teema-alueesta.

Katsoin Disneyland Pariisin 30v juhlien kulkueen ja tämä oli ihan erilainen kuin marraskuussa nähty! Nähtiin silloin joku reippaasti supistettu versio tästä joka sisälsi vain yhden vaunun, neljä hahmoa ja muutaman tanssijan kun tällä kertaa vaunuja oli neljä, hahmoja ja tanssijoitakin useampi. Tällä kertaa hahmot ja tanssijat tulivat esiintymään linnan edessä olevan aukion lavoille, joten sainkin heistä monta hyvää ja upeaa kuvaa muistoksi. Katsoin tämän kulkueen itseasiassa kaksi kertaa ensimmäisenä päivänä. Työntekijöillä oli kyseisinä päivinä lakko, jonka vuoksi sunnuntain viimeisessä kulkueessa hahmot ja tanssijat eivät tulleet tanssimaan lavoille vaan ajelevat vain alueen ympäri ja tanssivat ja heiluttelivat vaunujen kyytistä. Näytöksiä on neljä päivän aikana ja itse katsoin niistä ensimmäisenä päivänäni kolmannen ja neljännen. Näytösten aikataulut näkyy Disneyland Paris sovelluksesta, joten sieltä on helppo tarkistaa missä mitäkin tapahtuu päivän aikana.

Iines ja Aku tanssimassa lavalla tanssijoiden kanssa


Pusi, pusi!


Innostuin oikein kunnolla kuvaamaan tätä juhlakulkuetta tällä reissulla ja suurin osa kuvistani taitaakin olla tästä ohjelmanumerosta. Joten pahoittelut jo etukäteen, jos luette kaikki tämän reissun tulevatkin blogipostaukset niin kuvia tästä Dream... and Shine Brighter! -iloittelusta on luvassa jatkossakin. Tässä ohjelmanumerossa on niin tarttuva saapumismusiikki, Ready for the ride, sekä musanumerot joiden tahdissa hahmot tanssivat lavoilla yhdessä tanssijoiden kanssa että tästä ei voi olla pitämättä. Lavalla tanssinumeroissa kuultava musiikki on tottakai peräisin Disneyn leffoista kuten arvata saattaa. Ihan kaikkia biisejä en tunnistanut mutta ei se menoa haitannut. 




Näitä musapätkiä oli useampi ja biisien vaihtuessa myös hahmot vaihtoivat tanssipaikkaa eri lavoille, joten kun olin aukiolla missä lavatkin sijaitsivat, näin yhdestä paikkaa useamman hahmon kunnolla. Satuin seisomaan sen lavan kohdalla joka oli lähimpänä linnaa, joten tässä ensimmäisenä katsomassani kulkueessa lähes jokaisessa on tuo kaunis linna taustalla. Hahmoja tässä ohjelmanumerossa oli mukana useampi, ainakin parisen kymmentä. Mukana olivat ainakin Mikki Hiiri, Minni, Iines, Aku, Hessu, Tiku, Taku ja Clarise, Henki, Liisa, Hullu hatuntekijä, Tähkäpää, Tiana, Peter Pan, Mielen sopukoissa elokuvasta Ilo, Cocosta Miguel, ToyStorysta Woodie ja Jessie, Zootopiasta Judy ja Nick Wilde. Unohdinkohan jonkun? Näiden lisäksi vielä saman verran tanssijoita. Joten ymmärrätte varmaan miksi olin (lievästi sanottuna) hieman pettynyt marraskuun reissulla nähtyy kulkueeseen jossa mukana oli Ilo, Miguel, Judy ja Nick Wilde. Heidät oli tietysti mukava nähdä silloin koska eivät ole mukana tuossa Stars on Paradessa. 



Liisa

Tadaa!

Mikki, Minni, Iines, Aku, Hessu sekä Tiku ja Taku olivat pukeutuneet juhlavuoden asuihinsa. Söpivasti kirkkaita ja kiiltäviä pintoja jotka loistivat kilpaa auringon kanssa. Esityksen loppupuolella linnan torneista ammuttiin väripaukut taivaalle kahdesti, vähän kuin loppuhuipennuksena esitykselle. Tähän kuvaan en ihan saanut vangittua sitä pauketta, mutta tässä näkyy miten väripatruunoiden väri leviää taivaalle tuulen mukana. Lisäksi esityksen lopussa nähtiin myös saippuakuplia. Ennen aukiolta poistumistaan hahmot kerääntyivät isompiin vaunuihin ja vilkuttelivat sieltä lähtiessään kun palasivat tanssijat etunenässä takaisin samaa reittiä Main Streetin päähän ja paraatin uloskäynnin portista pois. 

Prinsessa Tiana


Olin niin vaikuttunut ottamistani kuvistani että päätin katsoa juhlakulkueen vielä toistamiseen, koska halusin lisää hyviä kuvia! Seuraavan kulkueen alkamiseen oli kuitenkin aikaa noin tunti, joten kävin pienellä kierroksella puistossa. En lähtenyt alueelta kovin kauas koska halusin saada hyvän paikan kuvaamiseen. Puistossa oli kuitenkin sen verran kylmä tuuli, että piti pysyä liikkeessä ettei palellu vaikka aurinko paistoikin kirkkaasti. Niimpä lähdin siis kuvailemaan linnaa. Myönnän, mulla on tuosta linnasta jo varmaan 500 kuvaa entuudestaan, mutta aina voi vähän kuvata lisää. Tuo linna on niin monimuotoinen että on joka suunnasta katsottuna ihan erilainen ja eri näköinen. Siinä on niin monta tornia ja parveketta että olen mennyt laskuissa sekaisin. Yksityiskohtiakin on niin runsaasti, niitä kuvatakseen olisi kyllä pitänyt olla mukana kameraan eri putki, joten tarkemmat yksityiskohdat jäivät tällä(kin) kertaa kuvaamatta kun zoomi ei riittänyt. Katsokaa nyt vaikka näiden kuvissa näkyvien parvekkeiden kaiteita.







Päivän viimeinen juhlakulkue oli neljän aikoihin ja katsoin sen Main Streetin varrelta. Kulkue alkaa Main Streetin alkupäästä, samalta portilta mihin paraati loppuu, saapuu Main Streetia pitkin linnan edessä olevalle aukiolle jossa tanssivat, kiertää aukion ja sen jälkeen palaa samaa reittiä takaisin. Tässä päivän viimeisessä kulkueessa eivät tosin tanssineet koska lakkoilivat ja tämä vedettiin hieman lyhyempänä settinä, mutta mielestäni se ei haitannut. Vaunujen kyydissä vilkuttelevia hahmoja oli kiva katsoa ja kuvata vaikka eivät lavalle tanssimaan tulleetkaan. Kulkueessa on tosiaan neljä vaunua joista kaksi on tuollaista vähän isompaa ja kaksi hieman pienempää. Näissä isommissa on kuljettaja piiloutuinut tuonne jonnekin väripleksien taakse mutta pienemmissä kuljettaja oli näkyvillä. Tanssijat kulkivat näiden isompien vaunujen edessä. Tykkään näistä vaunuista kyllä tosi paljon kun ovat niin kirkkaita ja värikkäitä. Tulee pakostakin hyvälle tuulelle näitä katsoessa. Vaunujen edellä kulkee castmember joka pitää huolen siitä että asiakkaat tai mikään muukaan ei tule vaunun edelle. Heillä on sellainen valokapula jota heiluttelevat merkiksi mikäli vaunun kulku pitää pysäyttää. Reitin varrella on myös useampi castmember pitämässä huolen että asiakkaat pysyvät poissa tuolta kulkureitiltä ja heti tulee sanomista jos vähänkin olet laittanut jalkaasi jalkakäytävältä pois kielletylle alueella.

tanssija ja taustala Castmember joka tarkkailee että vaunulla liikkuminen on turvallista






Castmember tarkkailee että kulkeminen on turvallista, vaunun ohjaus tapahtuu jostain tuolta värikkäiden pleksien takaa

Pienemmissä vaunuissa kuljettaja oli näkyvillä. Vaunut on rakennettu jonkun sortin auton päälle.



Vaikka päivä oli aurinkoinen, oli järjettömän kova tuuli ja olin aika kylmissäni ollessani jo pitkään ulkona, joten hieman mietin että jäänkö katsomaan klo 17:30 alkavaa paraatia vai suuntaanko jo hotellille koska huoneeni oli jo valmis käytettäväksi. Päätin kuitenkin jäädä katsomaan paraatia ja suunnata vasta sen jälkeen hotellille. Niimpä lämmittelin ja lepuuttelin jalkojani hetken sisätiloissa ja ennen paraatin alkamisaikaa suuntasin ulos etsimään hyvää katselupaikkaa paraatille. Löysin itselleni hyvän eturivin paikan läheltä rautatieaseman sisäänkäyntiä, joten jäin siihen odottelemaan. Paraati kulkee puiston päästä päähän, ja olin reitin loppupäässä, joten paraatilta meni melkein 10 minuuttia päästä siihen osaan puistoa. Paraati on sen verran pitkä että jos katsot paraatin sen lähtöpäästä, It's a small worldin luota ja viimeisten paraativaunujen mentyä ohitsesi pikakävelet Main Streetin toiseenpäähän Arcadya pitkin ehdit nähdä paraatin kahdesti ennen kuin vaunut menevät portista puiston ulkopuolelle. Harkitsin kokeilevani tätä tällä kertaa, mutta olin sen verran kylmissäni että ajatus ulkona seisoskelusta ensin paraatireitin alkupäässä ja sen jälkeen siirtyminen loppupäähän ei houkutellut kun lämmittelin jo valmiiksi paraatireitin loppupään lähellä.

Valmiina paraatia varten. Taustalla City Hall, jossa sijaitsee infopiste.










Vieressäni olevalla pikkutytöllä oli Jessie-nukke josta Jessie tietysti ilahtui suuresti






Paraati oli hieman erilainen kuin viime kerralla. Kapteeni Koukun vaunun perästä puuttui Peter Panin vaunu, joten Kapteeni ja Peter Pan kulkivat jalan muiden hahmojen mukana vaunun edessä. Ottivat siinä sitten leikkisästi hieman mittaakin toisistaan paraatin aikana. Harmittavasti en saanut tallennettanut tätä kohtausta kuviksi. Myös Prinsessa Ruususesta tuttu lohikäärme ja Philipit puuttuivat paraatista. Tälläkin kertaa prinsessat kulkivat yhdessä isolla vaunulla kuten marraskuussa.

Leena, kadonneet pojat, Peter Pan ja Kapteeni Koukku






Anna ja Elsa

Paraatin jälkeen lähdin käymään hotellilla. Monella muullakin näytti olevan sama suunnitelma, eli paraatin jälkeen puistosta poistui runsaasti ihmisiä joko hotelleille lepäilemään tai Villageen päivälliselle. Nappasin matkallani Villagen ruokakojusta lämpimän bagelin mukaani 3€. Tämä lämmitti mukavasti ja lähes koko bageli olikin syöty tuon kävelymatkan aikana. Tarkoituksena oli hakea hotellilta juoma-automaatista lämmin kaakao, mutta aulakerroksen molemmat automaatit olivat sunnuntaina pois käytöstä. Majoittuessasi Disneyn omissa hotellissa saat hotellistasi juoma-automaatista päivän aikana MagicPassillasi 4 ilmaista kuumaa juomaa (kahvi, tee, kaakao), puistosta ostettaessa esim. kaakaon hinta on 3,80-4,50€, joten kannattaa hyödyntää tuo automaatti. Minulta kesti hetken löytää missä huoneeni sijaitsee, se oli ykköskerroksessa, mutta en äkkiseltään löytänyt mitään opastuskylttejä sinne. Niimpä laskeskelin vastaanottokerroksen, 2 kerroksen huonenumeroista kummalla puolella rakennusta huoneeni pitäisi sijaita ja päädyin kokeilemaan hissiä pääseekö sillä ykköskerrokseen. Lopulta löysin oikean kerroksen, kävelin pitkiä käytäviä pitkin huoneeseeni. Samalla selvisi että edelliskerralla olisimme päässeet huoneestamme ulos ja huoneeseen rappusia poistuen ilman että meidän olisi aina tarvinnut kiertää vastaanoton kautta. Tämä olisi säästänyt meiltä muutama sata askelta/suunta joka kerta kun saavuimme tai poistuimme huoneestamme. Noh, tietääpähän jatkossa!

Huoneeseen päästyäni potkin hetkeksi kengät pois jalasta ja kuoriuduin takkikerroksieni alta ennen kuin heittäydyin hetkeksi sängylle huilaamaan. Olin varannut tällekin kertaa kuoritakin ja sen alle untuvatakin. Olin lähtenyt matkaan vain ohuella merinovillatakilla ja trikoopaidalla, joita tarkenen kyllä kotona yleensä käyttää mutta ulkona tuuli oli todella jäätävä, joten kesti hetken ennen kuin lämpö palasi kehoon sisätiloissa. Olisin ulkona ollessa kaivannut myös paksumpaa huivia kaulaani. Minulla oli merinovillasta itse kutomani pitsituubihuivi jolla yleensä tarkenen kyllä aivan hyvin kotimaassa, mutta tuolla meinasi jatkuvasti tulla kylmä kaulalle kun tuuli puski takin kauluksesta.


Hessu hotellilla

Hotellilla oli illalla hahmo tavattavissa klo 19:30 alkaen, joten hetken huilattuani purkasin repusta kameran ja lämpöisemmät hanskat kangaskassiini ja lähdin hotellin myymälän edustalla sijaitsevaan hahmojen tapaamispisteeseen. Tällä kertaa paikalla oli Hessu. Olin paikalla noin kymmenen minuuttia sen jälkeen kun tapaamiset alkoivat ja jono oli suhteellisen pitkä mutta liikkui onneksi reippaasti. Paikalla oli paljon perheitä mutta moni perhe kuvautti hahmon kanssa vain lapset erikseen ja ottivat perhekuvan eivätkä kaikkia perheen jäseniä erikseen. Paikalla oli myös photopass-kuvaaja. Hessu oli tällä kertaa pukeutunut kai jonkinlaiseen talviseen hiihtolomailija asuun, sama asu hänellä oli marraskuussakin. Asu sopii kyllä hotellin teemaan koska hotellista tulee mieleen joku amerikkalainen kansallispuisto.

Pluto Newport Bay hotellilla

Hessun tapaamisen jälkeen suuntasin viereiseen Newport Bay hotelliin. Newportissa hahmot ovat tavattavissa nykyään myös iltaisin, joten aikamukseni oli käydä myös siellä tapaamassa hahmoa. Näihin tapaamisiin päästäksesi sinun ei tarvitse itse yöpyä kyseisessä hotellissa vaan pääset vapaasti tapaamaan hahmoja, poikkeuksena on NewYork hotelli, jossa Marvelin hahmot ovat vain kyseisen hotellin vieraiden tavattavissa. Päästyäni paikalle kiersin ensin myymälän ja etsin hahmoja sen lähettyviltä koska Sequoiassa hahmopaikka on heti myymälää vastapäätä. Aulassa ei kuitenkaan näkynyt minkään sortin merkkejä tapaamispaikasta ja tapaamisten piti olla jo käynnissä. En kehdannut kysyä vastaanotosta, joten lähdin vain umpimähkässä kävelemään toista käytävää pitkin ja hetken kuluttua löysinkin Pluton. Liityin lyhyeen jonoon ja odottelin noin 5 minuuttia omaa vuoroani. Plutolla ei ollut photopass-kuvaajaa mukana, joten otin kuvat tapaamisesta nopeasti vain omalla puhelimellani. Siinä on sen verran huono kamera, että laadullisesti ne eivät ole juuri kummoisia. Olen tavannut Pluton kuitenkin aikaisemmilla reissuillani, joten en jäänyt murehtimaan asiaa. Olisin voinut ottaa kuvat myös järjestelmäkamerallani, mutta siinä jonotellessa en hoksannut esisäätää asetuksia, joten en lähtenyt sokkona kuvaamaan niillä asetuksilla mitkä paraatin kuvaamisesta olivat jääneet kameraan. Paikalla ollut Castmember olisi otti kuvia halutessasi asiakkaan puhelimella, mutta tällä kertaa päätin ottaa vain itse ja jatkaa matkaani nopeasti.








Pluton tapaamisen jälkeen menin käymään studioiden puolella. Siellä olisi klo 20 Avengers aiheinen iltashow joka päätti studiopäivän puiston sulkeuduttua. Olin paikalla noin kymmentä minuuttia ennen esityksen alkua ja sain paikan eturivin reunasta. Hieman ennen esityksen alkamista tuli kuulutus, että tuulisen sään vuoksi eivät voi laittaa esitykseen kuuluvia droneja ilmaan, joten esitys toteutettiin ilman niitä. Tower of Terrorin kylkeen heijastettiin Avengers-aiheisia pätkiä, kuvioita, valoja sekä taivaalle ammuttiin raketteja. Samanlainen konsepti siis kuin Disneylandin puolella Illuminations-iltashow:ssa on. Tätä Avengers: Power the Night -showta ei ollut vielä marraskuussa, joten tämä oli minulle ihan uusi tuttavuus, olin pienen pätkän nähnyt siitä instagramista, joten tiesin noiden poisjääneiden dronejen muodostavan mm. Thorin vasaran taivaalle. Show oli hieno ja varmasti nuo dronet vielä täydentävät sitä. En itse saanut tuosta show:sta kauheasti irti, mutta varmasti kovimmat fanit ovat tästä innoissaan. Aikaisemmin studioiden puolella ollaan iltashowna nähty Star wars-aiheinen show ja mielestäni se oli kyllä parempi kun siinä yhdistyi lavalla nähtävät oikeat hahmot sekä hotellin kylkeen heijastetut kuvat. Nykyään tuo aukiolla ollut esiintymislava on purettu eikä vastaavaa esitystä voi siis enää sen puolesta toteuttaa.

Avengers: Power the Night - iltashow, ilman droneja




Show:n päätyttyä siirryin muiden asiakkaiden mukana kohti toista puistoa koska se oli auki tunnin pidempään ja siellä iltashow alkaisi klo 21. Puistoon päädyttyä piti tottakai hieman testailla kameran ominaisuuksia kuvailemalla pimeässä ja sainkin ihan kivoja kuvia. Nuo rautatieaseman koristeluista otetut kuvat on otettu ihan käsivaralta, ilman jalustaa ja kameran säädöt heitin taas tapani mukaan ihan hatusta, iso-asetus taisi olla niin täysillä kun kamerasta lähtee, joten siihen nähden oon kyllä ihan enemmän kuin ylpeä. Kuvien ottamisen jälkeen päädyin Frontierlandiin ja katsoin että Bug Thunder Mountainiin on vain 5 minuutin jono, joten päätin käydä siinä. Käytännössä sain kävellä jonotusalueen vain läpi ja kyytiin pääsi lähes saman tien kun olit saavuttanut ennen laitureita olevat rappuset. En aikaisemmin ole käynyt tuossa laitteessa pilkkopimeässä. Laite vastaa vauhdiltaan suunnilleen PowerParkin Thunderbird-vuoristorataa mutta profiili on erilainen. Oli mielenkiintoista mennä laitteessa pimeässä ja mikäli tämä olisi ollut minun ensimmäinen kerta laitteessa olisi kyllä jännittänyt enemmän. Nytkin jännitti kun ei yhtään nähnyt mihin suuntaan juna kääntyy radalla. Hauska kokemus, ja voin suositella jos haluat vähän vielä enemmän jännitystä kyseiseen laitteeseen. 





Ajelun jälkeen olikin aika siirtyä katsomaan Illuminations iltashow. Pääsin linnan edustan vasemmalle laidalle, heti eturivin taakse katsomaan esitystä. Tuulisen sään vuoksi myös tämän pääpuiston erillinen droneshow oli peruttu ennen Illuminationsia. Illuminations on ihan näinä päivinä vaihtumassa toiseen, joten oli kiva nähdä vielä kerran tuo iltashow kun sitä ei marraskuussa esitetty vaan korvaavana oli jouluinen esitys. Taas kerran koitin kuvata esitystä, mutta tuo liikkuvan kuvan ja ilotulituksien tallentaminen kameralle pimeässä, varsinkin ilman jalustaa, on aikamoinen haaste. Käytin kuvatessa sarjakuvausta mutta siltikään en onnistunut tallentamaan ilotulituksia kunnolla kuviin. Keskityinkin katsomaan osan esityksestä siis myös ilman kameraa. Vinkkinä ehkä onkin, jos haluat iltashow tallentaa muistoksi, ota videokuvaa, pääset helpommalla. 





Esityksen jälkeen jäin odottelemaan että suurimmat ihmismassat lähtevät alta pois kohti hotellejaan. En erityisemmin pidä hitaasta kulkemisesta ihmismassoissa, joten mielelläni odottelin muutaman minuutin että kiireisimmät pääsevät altani pois. Tarkoituksenani oli myös kuvata linnaa iltavalaistuksessa ja saada kuva tyhjästä, tai ainakin lähes tyhjästä Main streetistä. Minun lisäkseni paikalle jäi noin kolmisen kymmentä muuta ihmistä kuvailemaan linnaa ja itseään. En kehdannut kysyä ketään ulkopuolista ottamaan minusta kuvia, joten räiskin selfietä itsestäni järkkärikameralla sen minkä taivuin. Käytössä oleva putki antaa onneksi vähän liikkumavaraa ettei kuvissa ollut pelkästään pärstäni, vaan sain mahdutettua taustalle myös linnaa. Saman tien kun ihmismassat olivat lähteneet liikkeelle kohti uloskäyntejä, saapui paikalle myös puiston siistijät siivoamaan poppareita ja muita roskia maasta. Pitkää päivää kyllä hekin saavat tehdä kun puisto sulkeutui klo 21, jolloin alkoi iltashow ja vasta shown jälkeen pääsivät töihinsä. Toki päivän aikana tyhjentävät roskiksia ja keräävät roskia ihmisten joukosta mutta tuon iltashown aikana ihmiset ovat pakkautuneet tiiviisti laajalle alueelle ja siellä väleissä on kyllä silloin aika mahdotonta kulkea. Ehkä hoitavat sinä aikana muun puiston siistimistä. Olisi kyllä kiva tietää enemmän tuosta puistosta työskentelystä erilaisissa työtehtävissä, jo ihan työnikin puolesta kiinnostaisi. Jonkun verran olen netistä lukenut joltain keskustelupalstalta vuosia sitten puistossa työskennelleiden suomalaisten kertomuksia, mutta aika suppeasti ovat avanneet tietoa tekemästään työstään. 










Kuten varmaan huomasitte, osaan ehkä just ja just yhden selfie ilmeen joka toistuu kaikissa kuvissa. Muikeesta hymystä voi kuitenkin päätellä että aika onnellista maista ollaan oltu kuvan otto hetkellä. 

Kuvien ottamisen jälkeen lähdin kävelemään jalat väsyneenä kohti hotellia. Kävin vielä nappaamassa Starbucksista itselleni iltapalaa, kanasämpylän, vesipullon ja kuuman kaakaon, yhteensä noin 13€. Myymälässä oli todella rauhallista siihen aikaan iltaan. Otin ostokseni mukaani ja söin ne hotellihuoneessa samalla kun laitoin itselleni lämpöisen kylvyn. Olin päivän aikana ostanut jostain puiston myymälästä Stich mallisen kylpypommin (7€), josta käytin kylpyyn puolet ja säästin loput seuraavalle illalle. Myymälässä oli valittavana paria muutakin eri kylpypommia ja isompi pussi mutta tämä oli ainut jonka sai puolitettua ja isommalle pussilliselle minulla ei kotona ole käyttöä koska emme omista kylpyammetta. Lämmin kylpy teki kyllä hyvää viileän päivän jälkeen ja oli mukava mennä nukkumaan kun et ollut luita myöten jäässä. Jouduin odottelemaan unta hetken aikaa kun kroppa ja mieli kävi ylikierroksilla mutta lopulta nukahdin sikeään uneen.

Tämmönen oli mun ensimmäinen päiväni Disneylandissa tällä kertaa. Toivottavasti jaksoit edes katsoa kuvat jos tekstiä oli liian paljon luettavaksi. Kuvien valinta tähän tekstiin oli kyllä ehdottomasti vaikein homma kun kuvia tuli otettua niin paljon. Seuraaviltakin päiviltä on kuvia reippaasti, joten voi mennä hetki ennen kuin reissun seuraava osa ilmestyy.