Disney on ice, Helsinki, helmikuu 2023

Näin joulukuun alussa somessa mainoksen Disney on ice-tapahtumasta Helsingissä helmikuun alussa. Puoliksi läpällä heitin miehelleni että mennäänkö katsomaan? Olin jo varautunut siihen että hän sanoo ei, liikaa Disneytä! Olimmehan tulleet kotiin Pariisin reissulta vain reilu viikko aikaisemmin. Yllätyksekseni hän kuitenkin tuumasi että voitaishan me mennä. Silmäni olivat varmaan lautasen kokoiset koska olin varautunut siihen että joudun ylipuhumaan häntä tai etsimään itselleni jonkun toisen kaverin esitykseen.

Varasimme liput lauantain klo 18.30 iltanäytökseen johon silloin sai lippuja vielä todella hyvin, jopa ihan jään reunalle. Valitsimme paikat nelosriviltä jäähallin nousevasta katsomasta. Ne tuntuivat sopivan hintaisilta ja olevan riittävän lähellä kuitenkin jäätä että esityksen näkee hyvin. Näytöksiä oli useampi pe-su välillä ja liput olivat tulleet myyntiin lokakuussa. Katsoin lippuja varatessa muutaman päivänäytöksen lippujen saatavuutta ja lauantaipäivän näytökset mitä katsoin olivat siinä vaiheessa jo melkein loppuun varatut mutta tuohon illan viimeiseen sai vielä hyvin lippuja ja perjantai-illan näytökseen näytti vielä olevan vapaita paikkoja. Varmasti lapsiperheiden suosiossa oli nuo lauantain kaksi ensimmäistä näytöstä. Kaverini oli sunnuntain ensimmäisessä näytöksessä ja olivat tyttärensä kanssa onnistuneet saamaan itsellensä liput vielä samana aamuna ihan hattuhyllyltä, joten ihan loppuunmyytyjä eivät kaikki näytökset olleet etukäteen. 

Hotellilla valmistautumassa Disney on ice-näytökseen

Me päätettiin ottaa hotellivaraus Helsingistä koko viikonlopuksi perjantaista-sunnuntaihin koska juna-aikataulut tuntuivat sopivan meille paremmin verrattuna siihen että olisimme tulleet Helsinkiin vasta lauantaina tai lähteneet junalla kotiin heti näytöksen jälkeen. Hotellin otimme keskustasta rautatieaseman läheltä, yövyimme samassa hotellissa keväällä Helsingin reissullamme ja totesimme sijainnin näppäräksi ja huoneet mukaviksi ja viihtyisäksi.

*Seuraa ei kaupallinen hehkutus* Saavuttiin perjantai-iltana Helsinkiin vähän ennen yhdeksää junan tuomana ja siitä pikkureippailu hotellille. Kirjauduttiin sisään Sokos Hotelli Helsinkiin ja käytiin hotellin ravintolassa Pauli's pizza & grill syömässä pitsaa ja hampurilaista illalliseksi. Otin Kaarti-pitsan ja voin vain kehuta tuota pitsaa. Se on niin hyvää, ehdottomasti yksi parhaimmista koskaan syömistäni! Söin kyseisen pitsan myös viime kevään reissulla ja olen siitä asti haaveillut tuosta pitsasta, joten ei ollut kovin vaikea valita ruokapaikkaa tälle reissulle. Ruokailun jälkeen hotelliin ja valmistautuminen hyviin yöuniin. Hotellin tyynyt ja peitot olivat niin ilmavia ja pehmoisia että tuntui kuin olisit leijunut pilven päällä.

Heräiltiin lauantai-aamuun ja suunnattiin hieman ennen puoli kymmentä aamupalalle. Meitä odotti runsas ja monipuolinen aamupala. Katettuna oli yhtä sun toista vaihtoehtoa mistä valita ja lautaset saatiinkin täyteen jo ensimmäisellä kierroksella. Mukavan rauhallinen aamupala, selkeästi suurin osa hotellivieraista oli jo ruokaillut siihen mennessä koska meidän ruokailessa ei enää kovin montaa uutta ruokailijaa saapunut aamupalalle. *Ei kaupallinen hehkutus loppuu*

Aamupalan jälkeen suuntasimme kaupungille muutamaan kauppaan. Miehellä oli mielessään muutama pelikauppa joissa hän halusi käydä katsomassa omia juttujaan ja minun piti päästä Snurreen ja Costoon sekä Triplassa oli kaupat joissa molemmat halusimme käydä. Käytiin ensin makkaratalossa miehen ostoksilla. Sen jälkeen suuntasimme Snurreen ja löysin sieltä oranssit pipolangat ja kahdet puikot. En varsinaisesti olisi tarvinnut lisää lankaa mutta kun ei kielletty ostamasta niin ne tarttui mukaan. Seuraavaksi vierailtiin naapurissa Costossa. Olen sieltä aikanaan vuosia takaperin jollain Helsingin reissulla ostanut lippahatun, joka on ollut minulle hieman tiukka ja kävimme venyttämässä sitä hieman lisää odotellessa. Hattua venytettiin aikanaan jo heti ostamisen yhteydessä, mutta oli silloin jäänyt hieman liian kireäksi ja sen takia hattua ei ole tullut pidettyä juurikaan vaikka se niin ihana onkin. Nyt siitä tuli sopivan kokoinen ja toivottavasti tulee myös pidettyä enemmän.

Seuraavaksi kävimme Kampin takana sijaitsevassa Warhammer kaupassa kun satuttiin olemaan siinä lähellä. En ymmärrä tuon kaupan antimista mitään mutta niitä pikku-ukkoja lisääntyy meille kotiin tasaiseen tahtia jatkuvasti. Myös tällä ostosreissulla mies löysi itselleen jotain ostettavaa. Olin antanut kotona luvan että saa ostaa kaiken minkä itse yksin jaksaa kotiin kantaa että minä en hänen ostoksiaan kanna. Warhammer kaupan jälkeen suunnattiin Kamppiin, ostettiin vuorokausiliput julkisiin kulkuneuvoihin ja huristeltiin metrolla rautatieasemalle ja sieltä lähijunalla Triplaan.

Triplassa vierailimme kahdessa sisustusliikkeessä sekä Puolenkuun peleissä. Kello oli yli puolen päivän ja kävimme Arnoldsista nauttimassa hieman lounasta ennen kuin huristelimme ratikalla nro 2 takaisin keskustaan. Matka kulki jäähallin ohi, joten samalla pystyimme kätevästi katsomaan millä pysäkillä meidän tulisi jäädä pois myöhemmin illalla. Hyppäsimme ratikasta Luonnontieteellisen museon pysäkillä pois ja siitä metrolla hotellimme lähipysäkille. Myöhemmin hotellilla huomattiin että sama ratikka olisi vienyt hotellin nurkalle jos olisimme jatkaneet sen kyydissä vielä kaksi pysäkin väliä. Nooh, päästiimpäs metrolla!

Hotellilla lepäiltiin pari tuntia, kylvettiin ja valmistauduttiin illan esitykseen. Ennen esitykseen lähtöä kävimme vielä päiväkahvilla hotellin läheisessä kahvilassa ja sen jälkeen Aleksanterinkadulta ratikalla nro 2 kohti jäähallia. Jäätiin pois Kansaneläkelaitoksen pysäkillä ja kävelimme siitä jäähallille sen reilu 200 metriä. Tuota matkaa ei tarvinnut kävellä yksin koska selkeästi muitakin oli tulossa näytökseen. Oltiin paikalla 17.30 aikaan, jolloin myös ovet näytökseemme avattiin ja saimme heti liittyä lipunluku jonoon. Jonottaa ei juurikaan tarvinnut.

Meillä oli hyvät näkyvät jäälle neljänneltä penkkiriviltä, näytösalueen reunassa.

Paikan päällä jäähallissa oli aulassa myyntikojuja jotka myivät niin Disney on ice -tuotteita kuten valosauvoja ja pehmoleluja, valaistuja Minni-korvia sekä hattaraa, jäähilejuomaa ja popcornia. Hinnat olivat arvatenkin ihan pilvissä ja tuotteet olivat suunnattu selkeästi lapsille, joten meiltä jäi tällä kertaa oheistuotteet ostamatta. Jäähilejuomissa oli hauskat mukit, mm. Ariel ja Anna sekä Olaf, mutta ei minulla olisi ollut sellaiselle mukille käyttöä kotona enkä pidä jäähilejuomasta. Paikan päällä oli myös kuvauspiste jossa sait ikuistaa itsesi Disney on ice-teemaisen taustalakanan edessä ja kuvan päälle tuli Disney on ice-teksti. Hinta 20€/kuva, joten skipattiin suosiolla. Kaikkiin näihin kelpasi vain korttimaksu. Myyntipisteitä, pois lukien kuvauspiste, oli useampi hallin käytävillä, joten kaikkien ei tarvinnut jonotella samaan myyntipöytään. Olin varannut mukaan kotoa toiset Minni-korvani, joten heiluin jäähallin käytävillä ja katsomossa korvat päässäni.

Tämä oli meidän molempien ensimmäinen Disney on ice-näytös jossa olemme käyneet. Aikaisemmin olin nähnyt vain muutaman videoklipin televisiomainoksissa ja somessa näistä näytöksistä, joten kummallakaan ei oikein ollut isompia odotuksia esityksestä. Meillä oli hyvät paikat A3 katsomossa heti nelosrivin reunasta katsomon pitkällä syrjällä, näytösalueen reunalla. Näimme näyttämön eli jääkentän taka-alalla olevan rakennuksen rampin todella hyvin ja olikin jännä seurata esityksen aikana siitä kentälle luistelevia esiintyjiä ja jännittää pysyvätkö he pystyssä.

Jasmin ja Aladdin

Mikki ja Minni Hiiri jotka toimivat esityksen juontajina

Esitys oli ihastuttava! Suosittelen, niin taidokasta luistelua, piruetteja, nostoja, hyppyjä, hieman muodostelmaluistelunkin elementtejä, taidokasta showluistelua. Nähtiin niin luistelua niin yksin, parina kuin muodostelmassakin. Yksin/pari luistelua tehostettiin hienosti muodostelmaluistelulla osassa kohtaa näytöksiä ja tarinaa. Näytös oli juonnettu suomeksi Mikin ja Minnin toimesta eli nauhalta kuului Mikin ja Minnin juonnot suomeksi sekä luisteluohjelmien puhe oli Disney-elokuvien dubbauksista koostettu. Aladdin pätkässä oli mm. Hengen äänenä Vesa-Matti Loiri, ihan kuten silloin lapsuudessani kun tuo piirretty on julkaistu.

Belle, Lumiere sekä astiat

Vaiana ja hänen veneensä

Lavalla nähtiin Mikin ja Minnin lisäksi Helinä-keiju sekä Hessu ja kohtauksia seuraavista elokuvista: Aladdin, Kaunotar ja Hirviö, Tähkäpää, Vaiana, Ariel, Tuhkimo, Prisessa Ruusunen, Tiana, Coco ja Frozen. Arielin jälkeen tuli lyhyt väliaika jonka jälkeen esitystä jatkettiin. Esitys kesti yhteensä noin puolitoista tuntia. Lopuksi jäälle luistelivat vielä kaikki esiintyjät yhdessä esittämään pienen ohjelmanumeron ja kiittämään katsojia. Otin esityksestä sekä kuvia ja videopätkiä puhelimellani, järkkärikameran olin jättänyt kotiin, mutta puhelimeni on jo sen verran vanha että siinä oleva kamera ei ole mikään huippulaadukas jos vertaa uudempiin malleihin. Liikkuvia luistelijoita on haastava kuvata toki hämärässä ihan millä tahansa kameralla, mutta sain kuitenkin jotain julkaisukelpoisia otoksia tänne blogiin. Videot jäävät itselle muistoksi.

Ariel, Pärsky ja rapuja

Esityksessä nähtiin hienoa puvustusta, varsinkin tarinaan täydentämään otetuilla hahmoilla, kuten näissä kuvissa Arielin tarinassa olevat taustaluistelijat jotka olivat pukeutuneet meren eläviksi, ravuiksi sekä aikaisemmissa kuvissa Kaunotar ja Hirviö tarinassa luistelleet astiat. Nämä täydensivät hienosti myös itse tarinaa ja toivat hyvin eloon esitetyt kohtaukset. Ihan jokaisen tarinan kohdalla ei nähty näitä taustalla muodostelmaluistelun elementtejä tekeviä luistelijoita, mutta ne kohtaukset joissa olivat mukana, olivat kyllä näyttäviä kun kymmenkunta ihmistä tekee saman aikaisesti samaa suoritusta. 

Pakko kehua tuota Pärskyn asua, se oli ehdoton lempparini! Pidin myös Lumieren kynttiläasusta. Luistelua katsoessa pohdin vaan että ei ole helppo nakki muuten luistella tuollaisessa puvussa! Olen työni puolesta saanut pukeutua muutamaan erilaiseen hahmopukuun ja niistä on yleisesti ottaen näkyvyys todella heikohko ja että sinun pitäisi vielä luistella tuollainen puku päällä! Näkyvyys on monesti tosi rajattu ja näkökenttä kapea. Luistelen itse huvin vuoksi jonkun verran mutta en ole läheskään yhtä taitava kuin näytöksen luistelijat, joten voin sanoa noiden luisteluelementtien olevan haastavia, joten hattu päästä! Hehän toki ovatkin ammattilaisia ja minulla ei näillä taidoillani olisi mitään mahdollisuutta vastaaviin roolisuoriksiin! Joten en vielä ainakaan toistaiseksi karkaa mukaan tähän sirkukseen. Tarvii ensin vähän kartuttaa taitoja ja opetella se himputin kolmonen edes joka takkuaa aina vaan.

Ariel ja meren elävät

Meidän paikat osoittautui todella käteviksi varsinkin näytöksen loputtua kun pääsimme hallista ulos ensimmäisten joukossa ja kävelemään rauhassa ratikkapysäkille ilman että joudut kävellä väkijoukon keskellä. Jouduimme hieman odotella oikeaa ratikkaa pysäkillä, joten muutkin ehtivät kävellä hallilta ratikalle mutta osa heistä meni jo ensimmäiseen ratikkaan, me jäätiin odottelemaan tuota 2 ratikkaa joka vei meidät suoraan hotellin kulmalle ja oltiin pysäkin etupäässä niin saatiin hyvin istumapaikat sisältä kun loput tungeksivat kyytiin peräpäästä. Hypättiin pois hotellin kulmalla, vietiin minun Minni-korvat hotellille ja lähettiin vielä läheiseen pikaruokalaan iltapalalle ennen nukkumaan menoa.

Prinssi Philip taistelee lohikäärmeen kanssa

Lopussa jäälle tulivat kaikki esityksessä nähdyt prinsessat, prinssit ja muut tervehtimään yleisöä

Jäällä nähtiin myös Tuhkimon vaunut sekä Hessu, joka oli sonnustatunut kuljettajan asuun

Aamulla käytiin tottakai aamupalalla, sunnuntai oli selkeästi lauantaita vilkkaampi aamu hotellilla ja vapaata pöytää oli hieman haastava löytää. Aamupalalla saimme taas vatsat täyteen ja sen jälkeen palasimmekin huoneeseen pakkaamaan laukkua ja huonetta luovuttamaan. Meillä oli edellispäivänä ostetusta vuorokausilipusta vielä muutama tunti käyttöaikaa, joten otimme siitä kaiken ilon irti ja ajelimme vielä viimeisen metroajelun hotellin pysäkiltä seuraavana olevalle rautatieasemalle. Olisimme voineet myös kävellä tuon matkan koska loppupeleissä kävelymatkaa hotellilta metrolaiturille ja metrolaiturilta asema laiturille tulee varmaan saman verran kuin suoraan hotellilta rautatieasemalle, mutta koska täällä kotona ei ole metroja, niin ajellaan sitten innoissamme niillä aina kun mahdollista. Ehdimme odotella junaa asemalla noin vartin verran kun junamme saapuikin raiteille ja pääsimme odottamaan junaan omille paikoillemme ja matka kotiin saattoi alkaa. Matka meni ihan reippaasti ja tapahtui jotain ennen kuulumatonta, sillä lopulta juna oli pysäkillämme 10 minuuttia etuajassa! VR osaa yllättää joskus näinkin päin. 

Viikonlopusta jäi mukavat fiilikset ja oli kiva vierailla pääkaupungissa kun reissun aikataulu ei ollut tupaten täyteen ahdettu vaan ehdimme myös vain loikoilla hotellissa viikonlopun aikana. Itse näytös oli kyllä upea ja luistelijat niin taitavia. Voisin hyvinkin lähteä katsomaan vastaavaa näytöstä uudelleen myöhemminkin. Näytös olisi varmasti veljen tyttöni mieleen ja hän olisikin varmaan mielellään lähtenyt meidän mukaamme jos olisimme kysyneet, ehkä sitten ensi kerralla.